Decentred Subjectivity and the Logic of Anarchy : Theoretical Reflections on the Russian-Western Security Dilemma

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12691
Title: Decentred Subjectivity and the Logic of Anarchy : Theoretical Reflections on the Russian-Western Security Dilemma
Author: Heikka, Henrikki
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 1999-04-01
URI: http://hdl.handle.net/10138/12691
Thesis level: Licentiate thesis
Abstract: The origin of security dilemmas has long been a central question in international relations. Three archetypal models of the security dilemma can be found in international relations literature. According to the spiral model, security dilemmas are driven by the inability of security-seeking states to coordinate their policies in an anarchic political space, while the deterrence model implies that security dilemmas are caused by the offensive intentions of at least one of the actors in an anarchic system. Advocates of the model of peaceful change, in turn, maintain that security dilemmas are nothing more than a social construction: anarchy is what states make of it. In this thesis I deconstruct and reconstruct some key aspects of security dilemma theories in a hitherto unexplored (meta)theoretical context, that of Jacques Lacan's psychoanalytical theory. The aim of the thesis is to show how a Lacanian interpretation of one phenomenon - 'predationism' - can help us locate the logic of all three models described above (international relations as tragedy, evil, and a social construction) within one theoretical framework. The thesis is structured around two parts. The first part deals with explaining the origins of anti-Western sentiments in the discourse of Russian 'enlightened patriotism'. I begin the study by reviewing contemporary neorealist and constructivist analyses of Russian foreign policy. Through a close reading of Waltzian neorealism and Wendtian constructivism I then show how the causal logics of both theories, despite their many differences, presume the existence of a phenomenon usually referred to as predationism (an aggressive policy of seeking non-security goals), which neither theory can explicate in scientific terms. Relying on Lacan and Slavoj Žižek, I conceptualize predationism as a cultural and political effort to escape the lack arising from representation by displacing it to a Symbolic Other, which is constructed as threatening, inferior, degenerate etc., and whose function in political discourse is to enable collectives to maintain the illusion of national / ethnic / civilizational unity. I demonstrate the potential usefulness of Lacanian discourse analysis by applying it to the thinking of Sergei Kortunov, a prominent Kremlin strategist, who has written extensively on Russian identity and foreign policy. Kortunov's anti-Westernism, I conclude, is not so much a reaction to Western deeds (as constructivism would suggest) or to the structure of the international system (as neorealism would lead us to believe) as a symptom of a discursive structure where the split inherent in identity is displaced to the Western Other in order to rescue the fantasy of an organic Russia from its own impossibility. In the second part of the thesis, I make three moves in order to place the Lacanian-inspired explanation for predationism within the context of security dilemma theory. I begin by elaborating the relationship between the Lacanian reading of alienation and the interpretation of estrangement in the philosophy of the Enlightenment. Next, after tracing the imprints of the Enlightenment within contemporary objectivist, subjectivist, and inter-subjectivist security dilemma theories, I suggest how a Lacanian reading of estrangement can help us (re)locate the role of culture in the formation of different kinds of security dilemmas. Finally, I propose some guidelines under which a dialogue between a structuralist understanding of the logic of anarchy and a Lacanian-inspired structuralist theory of the origins of threat perceptions could be developed into a research programme and how this programme could be evaluated. I sum up the thesis with a chapter in which I reflect on the potential usefulness of Lacanian theory for policy research. The main source material of the thesis consists of academic literature dealing with international relations theory, political theory, psychoanalysis and Russian foreign policy. The case study on Sergei Kortunov's thinking is based on his recent articles and books.Turvallisuusdilemmojen alkuperä on pitkään ollut kansainvälisen politiikan tieteenalan keskeisiä tutkimusaiheita. Tutkimuskirjallisuudesta voidaan löytää kolme arkkityyppistä turvallisuusdilemmamallia. Spiraalimallin mukaan turvallisuusdilemmat johtuvat turvallisuutta maksimoivien toimijoiden kyvyttömyydestä koordinoida vuorovaikutustaan anarkisessa poliittisessa tilassa. Deterrenssimallin mukaan turvallisuusdilemmojen taustalla on jonkun toimijan aidosti hyökkäykselliset aikeet. Rauhanomaisen muutoksen malli puolestaan perustuu oletukselle, jonka mukaan turvallisuusdilemmat ovat vain sosiaalisia konstruktioita eikä kansainvälinen anarkia sinänsä aseta mitään pidäkkeitä valtioiden yhteistyölle. Tässä tutkimuksessa dekonstruktoin ja rekonstruktoin turvallisuusdilemmateorian keskeisiä oletuksia lacanilaiseen psykoanalyysiin pohjautuvassa (meta)teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen keskeinen pyrkimys on osoittaa kuinka lacanilainen tulkinta 'predationismista' - hyokkäyksellisestä politiikasta, jonka pyrkimykset eivät palaudu turvallisuuden maksimointiin - mahdollistaa kaikkien kolmen edellä esitetyn mallin (kansainvälinen politiikka tragediana, pahuuden näyttämönä ja sosiaalisena konstruktiona) logiikan ymmärtämisen yhden teoreettisen viitekehyksen puitteissa. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastelen venäläiseen 'valistuneeseen patriotismiin' liittyvän länsivastaisuuden logiikkaa. Tutkimuksen aluksi luon katsauksen läntisen tutkimuksen valtavirtaa edustaviin konstruktivistisiin ja neorealistisiin tulkintoihin Venäjän ulkopolitiikasta. Käsittelemällä perusteellisemmin Waltzilaiseen neorealismiin ja Wendtiläiseen konstruktivismiin sisältyviä kausaalisia oletuksia pyrin osoittamaan, kuinka molempien teorioiden selitys turvallisuusdilemmojen alkuperästä edellyttää 'predationismina' tunnetun ilmiön olemassaolon. Tarkasteluni osoittaa myös, ettei kumpikaan teoria kykene esittämään tietellistä määritelmää ilmiölle saatikka vastaamaan kysymykseen siitä, mikä kyseisen ilmiön saa aikaiseksi. Nojautuen Jacques Lacanin ja Slavoj Žižekin teorioihin ja käsitteisiin pyrin ottamaan ensi askelen ilmiön ymmärtämisessä määrittelemällä predationismin poliittiseksi ja kulttuuriseksi ponnistukseksi, jossa yhteisö pyrkii pakenemaan representaation synnyttämää puutetta sijoittamalla sen Symboliseen Toiseen, mikä mahdollistaa kansallisen, etnisen, tai sivilisaation yhtenäisyyden illuusion ontologisen perustan säilymisen. Tutkin lacanilaisen diskurssianalyysin käyttökelpoisuutta soveltamalla sitä Sergei Kortunovin, Venäjän kansallisen turvallisuuden strategian parissa työskentelevän virkamiehen, teksteihin. Analyysini valossa Kortunovin länsivastaisuus ei näytä johtuvan niinkään länsivaltioiden toimista (konstruktivistinen selitys) tai kansainvälisen järjestelmän rakenteesta (neorealistinen selitys), vaan diskursiivisesta rakenteesta, jossa fantasia Venäjän orgaanisesta ykseydestä pelastetaan omalta mahdottomuudeltaan heijastamalla identiteetin jakautuneisuuden syy läntisen toiseuden merkityksellistäjiin. Tutkimuksen toisessa osassa pyrin sijoittamaan lacanilaisen predationismi-selityksen turvallisuusdilemmateorian viitekehykseen. Pohdittuani ensin Lacanilaisen vieraantumiskäsitteen suhdetta Valistuksen filosofiaan, käsittelen jälkimmäisen läsnäoloa objektivistisissa, subjektivistisissa ja intersubjektivistisissa turvallisuusdilemmateorioissa. Vaihtoehtona näille esitän mahdollisuutta yhdistää lacanilainen poliittisen kulttuurin tason selitysmalli rakenteelliseen tulkintaan kansainvälisestä anarkiasta ja tuoda siten falsifioitavissa olevia hypoteeseja predationismista turvallisuusdilemmateorian piiriin. Lopuksi käsittelen sitä, kuinka rakenteellisen realismin tulkinta anarkian logiikasta ja lacanilainen (rakenteellinen) tulkinta uhkakuvien alkuperästä voitaisiin yhdistää tutkimusohjelmaksi ja kuinka tämän tutkimusohjelman väitteitä voitaisiin evaluoida. Tutkimuksen lähdemateriaalina on käytetty kansainvälisen politiikan teoriaa, politiikan teoriaa, psykoanalyysiä ja Venäjän ulkopolitiikkaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Sergei Kortunovin ajattelua käsittelevän tapaustutkimuksen lähteinä on käytetty hänen viimeaikaisia julkaisujaan.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: security
foreign policy
Russia
psychoanalysis - theories
international relations
turvallisuuspolitiikka
ulkopolitiikka
Venäjä
psykoanalyysi - teoriat
kansainvälinen politiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_en.pdf 49.65Kb PDF View/Open
abstract_fi.pdf 49.82Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record