"Ethän sinä elä, jos sitä kipua ee oo." Kipukäsitykset ja kipukäyttäytyminen sekä niihin vaikuttavat tekijät Pohjois-Savolaisessa maalaiskylässä

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/13052
Title: "Ethän sinä elä, jos sitä kipua ee oo." Kipukäsitykset ja kipukäyttäytyminen sekä niihin vaikuttavat tekijät Pohjois-Savolaisessa maalaiskylässä
Author: Myöhänen, Taija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology
Date: 2006-01-19
URI: http://hdl.handle.net/10138/13052
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkimuksessa selvitetään Pohjois-Savolaisen maalaiskylän ihmisten kipukäsityksiä ja kipukäyttäytymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Kipukäyttäytymisellä tarkoitetaan tässä kivun ilmaisua, kivun sietokykyä, kivun lievityskeinoja ja suhtautumista sekä omaan että toisten kipuun. Tutkimus selvittää sitä, että miten ja missä määrin ympäröivä kulttuuri ja yhteisö sekä sen arvot ja mallit sekä varhaislapsuuden kokemukset ja kasvatus vaikuttavat ihmisten kipukäsityksiin ja kipukäyttäytymiseen. Edellä mainittuja asioita tutkittiin ihmisten kokemusten, käsitysten ja asenteiden kautta teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimusta varten haastateltiin 16 iältään 25 - 84-vuotiasta satunnaisesti valittua miestä ja naista, joista miehiä 7 ja naisia 9. Tässä tutkimuksessa kivulla ymmärretään lähestulkoon pelkästään fyysistä kipua, koska haastateltavat kyläläiset lähtivät puhumaan ja kuvailemaan pääsääntöisesti juuri fyysistä kipua. Tämä seikka on suoraan vaikuttanut tämän tutkimuksen painotukseen ja tutkimuksessa tarkastellaan kipua siis ainoastaan fyysisen kivun kautta. Tutkimuksessa ilmeni, että pääasiassa kipu voidaan nähdä positiivisena ilmiönä, ihmisen elämää hyödyttävänä kokemuksena. Kipu on merkki, joka kertoo, että nyt on jotain vialla omassa kehossa ja se kehottaa hakeutumaan hoitoon riittävän ajoissa. Kipu myöskin varoittaa meitä vahingoittamasta itseämme tai muita. Kipu voidaan nähdä myös kasvattavana kokemuksena. Kipukokemusten kautta ihmisen arveltiin osaavan paremmin arvostavan omaa elämäänsä ja priorisoida elämänarvojansa. Kaikesta tästä päätellen voidaan ehkä jopa sanoa, että elämä ilman kipuja nähtiin hankalana eikä suinkaan helppona. Yleensä omaa kivunsietokykyä kuvattiin korkeaksi ja siihen liittyen kipulääkitystä kerrottiin käytettävän hyvin vähän. Toisten ihmisten kipulääkkeiden käytöstä oltiin yleisesti kuitenkin sitä mieltä, että muut käyttävät lääkkeitä aivan liikaa. Kivun kanssa sinnitteleminen ilman lääkkeitä vaikuttaisi olevan suorastaan kunnia-asia ja herkästi kipulääkkeitä käyttäviä näytettäisiin jopa paheksuvan. Vaikuttaisikin siltä, että kipulääkkeiden käyttäjät jakaantuvat kahteen eri ryhmään: ilman kipulääkkeitä sinnitteleviin ja kipulääkkeiden liikakäyttäjiin. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että ihmiset kaiken kaikkiaan puhuvat kivusta ja omasta terveydentilastaan paljon keskenään. Kipu on tässä suhteessa rinnastettavissa säästä puhumiseen. Kun kivun ilmaisussa mennään kuulumisten vaihtoa syvällisemmälle tasolle, niin eroja kivun ilmaisussa alkaa ilmaantua niin sukupuolen kuin iänkin perusteella. Naiset näyttäisivät puhuvan kivusta paljon enemmän ja ilmaisevat kipua paljon herkemmin kuin miehet. Miehet taas näyttäisivät pitävänsä kivun itsellään ja hoitavansa kipuansa yksinäisyydessä ja jopa tietoisesti peittelevän sitä muilta. Syitä tähän nähtiin useita. Yhtenä merkittävänä syynä näyttäisi vaikuttavan miesten ja naisten saama erilainen kasvatus, missä miehiä on pienestä pitäen kehotettu olla ilmaisematta kipujaan tai muitakaan tunteitaan julkisesti ja olla näyttämättä pelkoaan, saati esimerkiksi itkevän julkisesti. Tässä mallioppimisille vaikuttaisi olleen myös merkittävä vaikutus. Useimmat muistelivat omien äitiensä näyttäneen kipuansa ja valittelevan ääneen, kun taas isien ei muistettu näyttäneen kipujaan tai tunteitaan julkisesti ollenkaan. Toisena syynä miesten kipujen ilmaisemattomuudelle näyttäisi olevan se, että miehille kivun ilmaisemiseen ei riitä pelkkä kipu, vaan vaivan tulee olla paljon näkyvämpi ulospäin, esimerkiksi kipsattu jalka. Kolmanneksi syyksi omien kipujensa peittelylle haastattelemani miehet itse näkivät sen, että he eivät halunneet kivuillansa huolestuttaa muita, lähinnä perhettään. Useimmat miehet tuntuivat jopa ahdistuvan siitä kaikesta huolesta, minkä heidän kipunsa aiheutti perheenjäsenissä ja siksi he pyrkivät kipunsa peittämään. Eri ikäryhmien erilainen suhtautuminen kipuun voidaan liittää yleisesti niihin ajan, kulttuurin ja yhteiskunnan muutoksiin, jotka heijastuvat myös terveys ja sairauskysymyksiin. Hoidon ja lääkkeiden saatavuuden helpottuminen on johtanut siihen, että ihmiset kaikissa ikäryhmissä hakeutuvat hoitoon ja lääkitsevät itseään pienemmistä vaivoista kuin aikaisemmin. Kuitenkin näyttäisi siltä, että vanhemmissa ikäryhmissä (tarkoitetaan tässä n. ennen vuotta 1950 syntyneitä) ei ilmaista kipua niin herkästi eikä hakeuduta niin helposti esim. lääkärille kuin taas nuoremmissa ikäryhmissä. Nuorempien ikäryhmien herkempään kivunilmaisuun näyttäisi vaikuttaneen myös yleisten elinolojen helpottuminen. Nähtiin, että nuorempi polvi ei ole tottunut hankalissa oloissa elämiseen ja vaivassa olemiseen siinä määrin kuin vanhempi polvi, esim. sota-ajalla eläneet. Vaikka kipuun suhtautumisessa näyttäisi olevan eroja sukupuolen ja iän mukaan, niin lopulta vaikuttaisi siltä, että suomalaiset yleensä kestävät koviakin kipuja valittelematta ja omia kipuja usein jopa vähätellään. Suomalaisten korkea työmoraali, ahkeruus ja pyrkimys pärjätä omillaan selittävät suomalaisten urheaa kivun kohtaamista. Muiden kansojen tai kulttuurien kipukäsityksistä tai kipukäyttäytymisestä haastateltavilla ei ollut juurikaan todellisia kokemuksia eivätkä siten osanneet verrata niitä suomalaisiin käsityksiin, mutta yleinen käsitys ja tuntuma asiasta kuitenkin näyttäisi olevan se, että suomalaiset ovat tavallista karaistuneempia eivätkä ainakaan turhista valittele.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: kipu
kipukäsitykset
suomalaiset
kivun kokeminen
naiset
ikäryhmät
kipukäyttäytyminen
kivun ilmaisu
antropologia
lääketiede
lääketieteellinen antropologia
haastattelututkimus
Discipline: Social and Cultural Anthropology
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Social- och kulturantropologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 50.95Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record