Vahtikoirat markkinavoimien talutusnuorassa? : Perinteinen journalismi ja markkinajournalismi Yleisradion ja MTV3:n televisiouutisissa vuosina 1985-2000

Abstract

Tutkimus käsittelee kaupallistumisen vaikutuksia Yleisradion ja MTV3:n televisiouutisiin ajanjaksolla 1985-2000 tarkoituksenaan selvittää, kuinka paljon kanavien uutisointiin on kyseisenä aikana ilmaantunut niin sanotun markkinajournalismin piirteitä, ja kummalla kanavalla näitä piirteitä esiintyy enemmän. Kanavien uutistarjontaa verrataan lisäksi niiden omiin ohjelmapoliittisiin lausuntoihin vastaavalta ajanjaksolta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällön erittelyä, jonka avulla analysoitiin kunkin kanavan pääuutislähetyksiä viikon ajalta vuosina 1985, 1993 ja 2000. Yleisradiolta analysoitavaksi valittiin ”Uutiset ja sää”, MTV3:lta ”Kymmenen uutiset”. Näin kerätyt noin 250 juttua luokiteltiin sisällöltään joko markkinajournalismiin tai niin sanottuun perinteiseen journalismiin painottuviksi. Olennaisimmaksi perinteisen journalismin piirteeksi määriteltiin uutisten seuraukset katsojille, kun taas markkinajournalismin piirteiksi määriteltiin muun muassa uutisten huvittavuus, personointi, dramatisointi ja human interest- aineksen määrä. Televisio valittiin tutkimuskohteeksi sen erityisen ja kiistellyn luonteen vuoksi: monien mediatutkijoiden mukaan televisio on ensisijaisesti viihteellinen media, jossa myös uutisista syntyy tai tietoisesti synnytetään viihdettä tai ”infotainmentia” eli tietoa, johon on lisätty viihdettä. Tutkimuksessa päädyttiin tulokseen, jonka mukaan markkinajournalismi on lisääntynyt sekä Yleisradion että MTV3:n uutisissa vuosien 1985 ja 2000 välillä. Suurin muutos kaupallistumisen suuntaan tapahtui vuosien 1993 ja 2000 välillä MTV3:n saatua oman toimiluvan ja oman kanavan. Lisäksi ilmeni, että MTV3 on tutkituista kanavista huomattavasti kaupallisempi uutisoinnissaan, vaikka myös Yleisradio on kaupallistanut profiiliaan selvästi vuoden 1993 jälkeen. Yleisimmin käytettyjä markkinajournalistisia piirteitä olivat dramatisointi, human interest- aines, konflikti, personointi ja trivialisointi, kun taas huvittavuus, henkilöiden huomattavuus sekä uutisten paloittelu ja visuaalinen laatu eivät osoittautuneet kovin merkittäviksi uutiskriteereiksi. Työn tärkeimpinä lähteinä käytettiin John McManuksen teosta ”Market-driven journalism” vuodelta 1994, jossa McManus tutki amerikkalaisen television paikallisuutisten kaupallistumista. Luokittelurungon hahmottamisessa olennaisena lähteenä käytettiin myös Kent Aspin teosta ”Kommersialiserade nyheter på gott och ont” vuodelta 1995, jossa Asp tutki ruotsalaisten televisiouutisten ”Rapport” ja ”Nyheterna” kaupallistumista.