Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

The Wage Curve : Evidence from the Finnish Metal Industry

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.20Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/13189
Vie RefWorksiin
Title: The Wage Curve : Evidence from the Finnish Metal Industry
Author: Pekkarinen, Tuomas
Contributor: University of Helsinki, Department of Political Science
Thesis level: Licentiate thesis
Abstract: Työssä estimoidaan palkkakäyrä suomalaisella metalliteollisuuden paneeliaineistolla vuosilta 1991-95. Selitettävänä muuttujana käytetään kolmea erilaista tuntipaikan mittaria. Työttömyysmuuttujana käytetään seutukunnittaista työttömyysastetta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvua kontrolloidaan jakamalla työttömyysaste lyhyt- ja pitkäaikaistyöttömyydeksi. Myös aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutus huomioidaan lisäämällä palkkayhtälöön selittäjäksi alueellinen paikkaperustein tukitöihin sijoitettujen työntekijöiden osuus työvoimasta. Tulokset osoittavat, että tuntipaikat ovat joustavia alueellisen työttömyysasteen suhteen. Pitkäaikaistyöttömyys nostaa tuntipalkkoja ja aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet laskevat niitä. Näiden yhdistetty vaikutus paikkoihin on nolla. Tuntipalkkojen joustavuus johtuu kiinteiden aikapaikkojen herkkyydestä työttömyysasteen suhteen. Urakkapalkat ovat täysin joustamattomia työttömyysasteen suhteen. Yhtälöllä, jossa selitettävänä muuttujana on aikapalkan logaritmi ja selittäjänä logaritmoitu seutukunnan työttömyysaste, joka on korjattu siten, että pitkäaikaistyöttömät on poistettu työttömien joukosta sekä työvoimasta ja tukityöllistetyt laskettu työttömiksi, estimoidaan metalliteollisuuden paikkakäyrän kulmakertoimeksi -0.04. Palkkakäyrän kulmakertoimen suuruus ja merkitsevyys vaihtelee paljon eri osaryhmien välillä. Miesten tuntipaikat ovat selvästi joustavampia työttömyysasteen suhteen kuin naisten. Tuntipaikkojen työttömyysjousto laskee myös työntekijän iän kasvaessa. Paikat ovat joustavampia tiheästi asutuilla seuduilla. Yhtälöissä kontrolloidaan ei-havaittavia alueellisia ja yksilöllisiä vaikutuksia. Työssä tarkastellaan myös keskihajonnan estimaattien harhaa, joka aiheutuu, kun yksilötason paikkamuuttujaa pyritään selittämään aggregaattitason työttömyysmuuttujalla. Tämä harha ei osoittaudu merkittäväksi tehtyjen johtopäätösten kannalta. Funktiomuotoa tarkastellaan lisäämällä paikkayhtälöön työttömyysasteen polynomitermejä sekä rajoittamattomalla dummy-muuttuja-spesifikaatiolla. Log-lineaarisessa spesifikaatiossa pitäydytään, jotta vertailtavuus aikaisempiin palkkakäyrä tuloksiin säilyisi. Työttömyysasteen mahdollisen endogeenisyyden vaikutusta tuloksiin tarkastellaan myös lisäämällä yhtälöön erilaisia instrumenttimuuttujia. Työ sisältää lyhyen katsauksen palkkakäyrää käsittelevään kirjallisuuteen. Myös suomalaisen metalliteollisuuden palkanasetantaa kuvaillaan lyhyesti. Työn lopussa on katsaus paikkakäyrän teoreettista tulkintaa koskevaan kirjallisuuteen ja esimerkkinä paikkakäyrän selittävästä mallista esitetään yksityiskohtaisemmin Blanchflowerin ja Oswaldin (1994) tehokkuuspalkkamalli.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/13189
Date: 1999-09-01
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account