"EU-Suomen tunnuskuva vai lasimakkara väärään paikkaan?" : Julkinen keskustelu Nykytaiteen museo Kiasmasta Helsingin Sanomissa 1990-1998

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/13190
Title: "EU-Suomen tunnuskuva vai lasimakkara väärään paikkaan?" : Julkinen keskustelu Nykytaiteen museo Kiasmasta Helsingin Sanomissa 1990-1998
Author: Tommila, Milla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Communication
Date: 2007-05-14
URI: http://hdl.handle.net/10138/13190
Thesis level: master's thesis
Abstract: Pro gradu –työni tarkastelee Nykytaiteen museo Kiasmasta käytyä julkista keskustelua Helsingin Sanomissa vuosina 1990-1998. Tutkimustehtäväni on selvittää, millaista julkisuutta ja kulttuuripoliittisia linjauksia Nykytaiteen museoon liittyneessä keskustelussa rakennetaan. Pyrin tähän tavoitteeseen tutkimalla, miten Kiasmasta keskustellaan, millainen on keskustelun puhujarakenne ja millainen yleisökuva keskustelussa rakentuu. Tutkimuksen tausta-ajatus on, että pääsy julkisuuteen on rajallista ja usein vain tiettyjen valtaapitävien ryhmien käsissä. Erityisesti kulttuurijulkisuus eli julkisuus, jonka alueena on taiteeseen ja kulttuuriin liittyvää keskustelua, on asiantuntijavaltaista. Työn tutkimusmenetelmät ovat määrällinen sisällön erittely, laadullinen tekstin lähiluku sekä diskurssianalyysi. Määrällisellä sisällön erittelyllä laajasta tutkimusaineistosta muodostetaan systemaattinen yleiskuva. Laadullisilla menetelmillä analyysiä pyritään syventämään koskemaan tekstin merkityksiä. Työn teoreettinen viitekehys koostuu julkisuuden ja kulttuuripolitiikan teorioista. Julkisuutta tarkastellaan julkisuuteen pääsyn, julkisuuden muotojen ja kansalaisjournalismin näkökulmista. Kulttuuripolitiikan teoria painottuu kulttuuripoliittisiin pitkiin linjoihin sekä kulttuuripoliittiseen yleisökuvaan. Vastaus ensimmäiseen tutkimuskysymykseen on että Kiasmaan liittyneen keskustelun keskeisiä aiheita olivat museon arkkitehtuuri, rakentaminen, Mannerheimin patsas museon toiminta ja tehtävät. Museon rakentamista vastustaneet osapuolet eivät pitäneet museon paikka sopivana ja kritisoivat museon sijoittamista Mannerheimin patsaan viereen. Museoon myönteisesti suhtautuneet osapuolet näkivät museon arkkitehtuurin onnistuneen ja rakennuksen parantavan Helsingin kaupunkikuvaan. Diskurssianalyysillä löysin keskustelusta kuusi diskurssia, jotka olivat huoli kaupunkiympäristöstä -, uhka arvomaailmalle -, kaupunkikuvan kehittämis-, merkitys Suomelle., museo suurelle yleisölle - ja verorahojen tuhlaus –diskurssit. Vastaus toiseen tutkimuskysymykseen on, että Nykytaiteen museoon liittynyt keskustelu oli elitististä; julkisuudessa äänensä saivat kuuluville Helsingin kaupungin edustajat, keskeiset valtiolliset toimielimet sekä arkkitehtikunta ja Nykytaiteen museon johto. Kansalaiset ja taideyleisö sen sijaan eivät kuuluneet keskeisiin puhujiin, mutta esiintyivät puheen kohteina. Museosta keskustelivat siten sen rakennuttaja, omistaja ja museon johto sekä arkkitehtien ammattikunnan edustajat. Kolmanteen kysymykseen vastaan, että Määrällisen sisällön erittelyn perusteella yleisö –ja kävijäkuva vaikutti ristiriitaiselta. Vaikka jutuissa korostui näkemys yleisöstä aktiivisena osallistujana, jutuissa esiintyi myös merkittävästi käsityksiä yleisöstä, joka tarvitsee sivistystä, ei ole kiinnostunut nykytaiteesta ja on taidemaultaan kehittymätön. Kun tarkastelin diskursseissa ja yleisökuvassa ilmenneitä jäsennyksiä suhteessa kulttuuripoliittiseen teoriaan, ilmeni, että Nykytaiteen museo-keskustelun juuret ovat useissa kulttuuripoliittisissa linjoissa, jotka risteilivät keskustelussa. Tärkeimmät lähteet ovat julkisuuden osalta Heikki Heikkilä ja Risto Kunelius, Hannu Nieminen, Norman Faircloug, kulttuuripolitiikan osalta Anita Kangas, Ilkka Heiskanen ja Mirja Liikkanen sekä analyysimenetelmien osalta Veikko Pietilä sekä Jokinen, Juhila ja Suoninen.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: Helsingin sanomat
Nykytaiteen museo Kiasma
julkisuus
kansalaisjournalismi
lehdistökirjoittelu
kulttuuripolitiikka
diskurssianalyysi
kvantitatiivinen analyysi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.42Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record