Muuttuvat turvallisuusnäkemykset : Poliittisten toimijoiden puhetta turvallisuudesta SDP:n ja Kokoomuksen puoluelehdissä Yhdysvaltojen syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen

Abstract

Työn tavoitteena on tutkia poliittisten toimijoiden puhetta turvallisuudesta puoluelehdissä sekä etsiä tutkimusaineiston perusteella vastausta kysymykseen, mitä poliittiset toimijat puhuvat turvallisuudesta ja miten he tulkitsevat sitä SDP:n ja Kokoomuksen puoluelehdissä Uutispäivä Demarissa ja Nykypäivässä Yhdysvaltojen syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen. Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen on vaikuttanut turvallisuuden määrittelyihin ja poliittisten toimijoiden turvallisuuspuheeseen. Teoreettis-käsitteellinen viitekehys koostuu koulukuntien turvallisuusteorioista ja keskeisistä käsitteistä, turvallisuudesta ja uhkasta. Perinteisen eli realistisen ja kriittisen koulukunnan sekä Kööpenhaminan koulukunnan turvallisuusteoriat ovat perusta turvallisuusnäkemysten tarkastelulle. Konstruktivistisen lähestymistavan kautta voidaan päätellä poliittisten toimijoiden käsityksiä turvallisuudesta, koska turvallisuus ilmiönä ei ole pysyvä käsite. Tutkimuksen aineistona on Nykypäivän ja Uutispäivä Demarin uutisartikkelit ajanjaksolta 12.9.2001–31.12.2005. Tutkimuksen metodologiseksi lähtökohdaksi on valittu sosiaalinen konstruktivismi, jonka kautta on mahdollista ymmärtää ilmiöissä tapahtuneita muutoksia. Poliittiset toimijat käyttävät kieltä rakentaessaan sosiaalista todellisuutta ja uutta tulkintaa turvallisuudesta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia, joka soveltuu puheiden tutkimiseen uutisartikkeleissa. Tutkimus on toteutettu aineistolähtöisenä, teoriaohjaavana analyysina konstruktivistisesta näkökulmasta. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena esitetään, että 2000-luvun globaalit turvallisuusongelmat kuten terrorismi uhkaavat valtion ja kansallisen turvallisuuden lisäksi yksittäisiä ihmisiä. Terrorismi tulkitaan rikokseksi, joka uhkaa yksittäisten ihmisten oikeuksia ja ihmisyyttä. Puheiden taustalta löytyy ajatus inhimillisestä turvallisuudesta. Yhteiskunnassa ihmisten turvallisuus ilmenee hyvinvointina ja perusturvallisuutena, mutta niiden puuttuminen voi lisätä pelkoa ja turvattomuutta. Turvallisuuspuheet koskettavat ihmisten jokapäiväistä elämää yksilötason turvallisuudessa. Tärkeimpiä kirjallisuuslähteitä ovat Barry Buzanin, Ole Wæverin ja Jaap de Wilden teos (1998) "Security. A New Framework for Analysis". Puoluetutkimusta edustaa Rauli Mickelssonin tutkimus (1999) "Samanlaiset ja erilaiset puolueet".