"Meitä uhkaa nälänhätä" : Kansanhuoltajat ja talven 1941–1942 leipäviljakriisi

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/13487
Title: "Meitä uhkaa nälänhätä" : Kansanhuoltajat ja talven 1941–1942 leipäviljakriisi
Author: Varho, Esko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History
Date: 2008-05-12
URI: http://hdl.handle.net/10138/13487
Thesis level: master's thesis
Abstract: Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen talven 1941–1942 leipäviljakriisiä. Jatkosodan ensimmäisenä talvena Suomi joutui sotavuosien pahimpaan elintarvikekriisiin. Aikalaiskokemuksena varsinkin kevät 1942 jäi monien muistiin nälkäkeväänä. Tutkijat puhuvat nykyisin nälkäkriisistä. Varsinkin kaupungeissa oli keväällä erittäin paha elintarvikepula. Monilta nälästä kärsiviltä kansalaisilta jäi kuitenkin osin tiedostamatta, että kulisseissa uhkasi vielä vaarallisempi kriisi. Leipäviljan jakelu muodosti sota-ajan säännöstelytaloudessa ns. korttiannosten selkärangan. Talvella 1941–1942 tuo selkäranka uhkasi katketa. Kansanhuollosta vastaavien viranomaisten näkökulmasta juuri leipäviljakriisi oli kaikkein uhkaavin. Kysyn ensinnäkin, mistä leipäviljakriisi johtui, miten se eteni, miten sitä yritettiin ratkoa, mihin se johti ja miten se päättyi. Tarkastelen työssäni erityisesti leipäviljakriisi ratkovien viranomaisten päätöksentekoa. Kysyn, ketkä kriisiä itse asiassa ratkoivat, mitkä seikat päättäjien omassa toiminnassa selittävät kriisiä, miten päätöksenteko onnistui ja miten kriisipäättäjien tausta ja keskinäiset suhteet vaikuttivat kriisin muotoutumiseen. Leipäviljakriisin päätöksenteko keskittyi kansanhuoltoministeriöön, sen virkamiehiin ja ministereihin. Tutkimukseni taustaluvussa esittelen leipäviljakriisin keskeisiä elementtejä, kansanhuoltojärjestelmää sekä leipäviljan jakelu- ja luovutusjärjestelmää. Tutkimukseni kolmannessa luvussa tarkastelen leipäviljakriisin johtaneita tekijöitä syksyllä 1941. Kriisin ensimmäisessä vaiheessa kyse oli pitkälti kotimaan kuljetusvaikeuksista johtuvista paikallisista jakeluhäiriöistä. Taustalla vaani kuitenkin jo suurempi ongelma, mm. poikkeuksellisen huonosta sadosta johtuva uhkaava viljapula. Monet syyt hidastivat kotimaisen viljan saantia kulutukseen, mutta perusongelmana oli yksinkertaisesti se, että maassa oli ylipäätään liian vähän viljaa. Jos viljaa ei saataisi lisää ulkomailta, seuraisi leipäviljanjakelun täydellinen katkeaminen jo kevättalvella. Viljaa ostetaankin Saksasta. Tutkimukseni neljäs luku esittelee kriisiin dramaattisimman vaiheen keskeiset toimijat, jotka olivat erityisesti kansanhuoltoministeriön virkamiehiä ja ministereitä. Samalla käsittelen erilaisia yrityksiä estää uhkaavan viljakriisin synty. Erityisesti yritykset saada kotimaista viljaa lisää kulutukseen viljelijöiden omista varastoista kaatuvat kuitenkin poliittiseen vastustukseen. Dramaattinen kriisi syntyy, kun ennätyskylmä talvi aiheuttaa poikkeuksellisen jäätilanteen Itämerellä, ja viljakuljetukset Saksasta pysähtyvät ennen kuin viljaa on saatu rahdattu tarpeeksi maahan. Tutkimukseni viides ja kuudes luku käsittelevät kriisipäättäjien yrityksiä selvitä uhkaavasta täydellisestä leipäviljan jakelun katkeamisesta. Keskeisiksi toimijoiksi nousevat ulkomaankaupasta vastaava toinen kansanhuoltoministeri Henrik Ramsay, kansanhuoltoministeriön elintarvikeosaston päällikkö Jouko Juuramo sekä Valtion Viljavaraston johtaja Onni Sorsimo. He etsivät lukuisia eri keinoja viljan saamiseksi kulutukseen sekä ulkomailta että kotimaasta. Ulkomailta viljaa ei kuitenkaan voida saada kuin vähäisiä määriä Ruotsista. Sen sijaan kotimaista viljaa on vielä viljelijöiden omissa varastoissa, varattuna heidän omiin tarpeisiinsa. Kovan poliittisen väännön jälkeen saadaan aikaan päätös jolla kulutukseen pidätetään osa varatusta siemenviljasta, osa viljelijöiden annoksista lainataan ja viljelijäperheiden lasten hyvin suuria annoksia pienennetään. Tutkimukseni seitsemäs luku käsittelee leipäviljakriisin päättymistä. Edellä mainitut poikkeustoimet mahdollistavat selviytymisen yli vaikean maaliskuun. Leipäviljan jakelun ylläpitäminen on elintärkeää, koska varsinkin kaupungeissa on kaikista muista elintarvikkeista huutava pula. Viljalaivat saapuvat viimein huhtikuun alussa Saksasta, aivan viime hetkillä. Pula kaupungeissa ei hellitä, mutta leivänjakelun katkeaminen ei enää uhkaa. Tutkimukseni johtopäätöksissä analysoin leipäviljakriisi päätöksentekoa. Ketkä lopulta päättivät, miksi päätökset olivat niin vaikeita ja mitkä poliittiset vastakkainasettelut vaikuttivat päätöksen teon taustalla.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: Ramsay, Henrik
jatkosota
kansanhuolto
leipävilja
Discipline: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.77Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record