Muutos Perniön rovastikunnasta Salon seurakunnaksi : kieltämisen kautta hyväksyntään

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0235-5
Title: Muutos Perniön rovastikunnasta Salon seurakunnaksi : kieltämisen kautta hyväksyntään
Author: Niinistö, Susa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology
Publisher: Juvenes Print
Date: 2014-11-08
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0235-5
http://hdl.handle.net/10138/136138
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The parishes in the Finnish Evangelical-Lutheran church in Finland work today among many overlapping changes. The needs for these changes have arisen from the parishes governance and structural change needs as well as from rural development (i.e., joining smaller rural counties into bigger counties). Rural development and the related growth in scale have a direct impact on parish structures. The scope of this study was to follow an extensive parish change process that resulted from rural development in the county sector. At the beginning of 2009 in the Perniö deanery, ten individual congregations were abolished and one new congregation was founded to group this geographical area together. This change was driven by the local parish s employees together with local trusted people in each of the parishes. The Evangelical-Lutheran Central Administration made the official decision to implement the structural change in the Perniö deanery with support from the Evangelical-Lutheran Cathedral Chapter. The aim of this study is to explore and follow the execution of the parish structural change via the experiences gathered from the people driving the changes, especially from the parish leadership s point of view. By following the people who were involved in and who executed the structural changes in the parishes, the study sets out to outline the needs and capabilities of the leadership in these change processes. The material was gathered between the years 2007 2009 by interviewing the people involved in the Perniö deanery s change process. The total number of interviews was 59, with 39 interviewees of people involved in this process. The material also includes official memos, protocols, statements and magazine articles written during the structural change process. The study material was reviewed using the method of Narrative Change Accounting. This method is well suited to describe the congregational change process. The research material was further explored using a theoretical framework based on three different sources: structural change is described via Kurt Lewin s framework of his 3 Phase Change Theory, the leadership of the congregation is described in the work of John P. Kotter s Eight Stage Change Process, and the experiences of the people involved are described with the Five Stages of Grief from Elisabeth Kübler-Ross. The structural change process in the Perniö deanery was carried out under a traditional leadership model. The structural change was carried out following a solid change strategy within the given timelines for the change. The main focus was the even and fair treatment of all the parishes being joined. The existing organizational hierarchy and structure in the parishes well supported the use of the traditional leadership model in conducting the change. The persons driving the change experienced grief as their old parishes ceased to exist, even though they saw that the development was necessary. Based on the findings in this study, management of a process is necessarily done in conjunction with leadership while executing and driving structural change in a Evangelical-Lutheran Parish in Finland.Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat toimivat monien muutosten keskellä. Muutostarve on syntynyt seurakuntien hallinto- ja toimintarakenteiden kehittämistarpeista sekä kuntien yhdistymisistä. Kuntarakenteen muutos vaikuttaa myös seurakuntien rakenteisiin. Tutkimuskohteeni ajautui laajaan muutosprosessiin kuntien yhdistymisen takia. Vuoden 2009 alussa Perniön rovastikunnan kymmenen seurakuntaa lakkautettiin ja niistä muodostettiin yksi uusi seurakunta. Muutosta toteuttivat paikalliset viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Kirkkohallitus teki virallisen päätöksen rakenneuudistuksen toteuttamisesta tuomiokapitulin lausunnon perusteella. Tarkastelen tutkimuksessani muutokseen osallistuvien seurakuntien rakenneuudistuksen toteutumista ihmisten kokemusten kautta. Keskityn kuvaamaan rakenneuudistuksen toteuttamista erityisesti johtamisen näkökulmasta. Olen kerännyt aineistoa vuosina 2007-2009 haastattelemalla muutokseen osallistuneita henkilöitä. Haastattelin kolmeakymmentäyhdeksää henkilöä. Haastatteluja on yhteensä 59. Tutkimusaineistoni koostuu haastattelujen lisäksi rakenneuudistuksen virallisista materiaaleista, kuten pöytäkirjoista, lausunnoista ja lehtiartikkeleista. Käsittelen aineistoa kertovan muutosselonteon menetelmän valossa. Menetelmä soveltuu muutosprosessin kuvaamiseen. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys muodostuu muutoksen, johtamisen ja muutoskokemusten pohjalle. Kuvaan rakenneuudistuksen etenemisen Kurt Lewinin luoman kolmen muutosvaiheen kautta. Muutoksen johtamista arvioin John P. Kotterin määrittelemien muutosaskeleiden avulla. Muutosta toteuttaneiden ihmisten kokemuksia käsittelen Elisabeth Kübler-Rossin määrittelemien surun vaiheiden kautta. Tutkimuskohteeni rakenneuudistuksessa vallitsi perinteinen johtamisen malli. Muutos toteutettiin strategisesti johdonmukaisesti ja aikataulussa. Siinä keskityttiin alueiden tasapuoliseen kohteluun. Tämä tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että seurakunnan muutosjohtamisessa korostuu asiajohtaminen vaikka muutos edellyttää ihmisten johtamisen korostamista. Muutoksen osapuolet kokivat surua oman seurakuntansa lakkauttamisesta, vaikka he tiedostivat muutoksen tarpeellisuuden. Suru ilmeni vahvoina tunteina. Muutosprosessissa esiintyi kieltämisen, vihan, neuvottelun, masennuksen ja hyväksymisen vaiheet. Tunteet vaikuttivat erityisesti muutoksen osapuolien keskinäiseen vuorovaikutukseen. Seurakuntien rakennemuutoksissa korostuu kirkon johtamiskulttuuri. Muutosprosessin johtamista ohjaa samanaikaisesti kirkon vahva teologinen virka, seurakuntalaisten vahva itsemääräämisoikeus sekä vahva keskushallinto. Rakennemuutoksen toteuttamista helpottaa, mikäli osapuolien roolit ja tehtävät ovat selkeästi ja huolellisesti määriteltyjä. Seurakuntien rakennemuutosten johtaminen vaatii uuden johtamiskulttuurin luomista. Seurakuntien muutosjohtamista ei voida toteuttaa kuntien rakennemuutosten näkemysten perusteella, koska seurakuntalaiset ovat vapaaehtoisia organisaation jäseniä toisin kuin kuntalaiset. Muutosjohtamista ei voida toteuttaa myöskään yritysmaailman näkemysten perusteella, koska seurakunta toimii julkis-hallinnon johtamiskulttuurin mukaisesti.  
Subject: käytännöllinen teologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record