Yhdysvallat ja Saksan koalition pienet maat : Suomen, Romanian ja Unkarin sodanjälkeinen asema Yhdysvaltain ulkoministeriön suunnittelupöydällä vuosina 1942-1945

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för politik och ekonomi sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies en
dc.contributor.author Rintala, Ohto
dc.date.accessioned 2014-10-17T09:49:18Z
dc.date.available 2014-10-21 fi
dc.date.available 2014-10-17T09:49:18Z
dc.date.issued 2014-10-31
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-9124-7 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/136171
dc.description.abstract The study examines the U.S. State Department s postwar foreign policy planning concerning Finland, Romania and Hungary in years 1942-1945. When Germany launched an attack against the Soviet Union in June 1941 these countries took part in the coalition of Germany, while the United States and Stalin s Soviet Union were allies in the war against Hitler s Germany. Finland, Romania and Hungary located at the borderlands of Europe, between Germany and the Soviet Union, and were in a geopolitically unstable position. The State Department s extensive postwar foreign policy planning started at the beginning of 1942 partly as a consequence of the rise of the United States as a global superpower in the course of the Second World War. This study uses comparative historical approach but in a practical manner. The research material consists of the State Department s plans. In the analysis five themes were investigated: 1) border questions, especially with respect to Finland s, Romania s and Hungary s border with the Soviet Union; 2) regional cooperation between Eastern and Northern Europe; 3) internal political and societal conditions; 4) relations with the Soviet Union; and 5) plans concerning Finland, Romania and Hungary as a part of the administrative planning process. Two key concepts were used in the study. The first one dealt with how the foreign policy planners signified Finland, Romania and Hungary as enemies in the Second World War ( enemy image ), and the second one dealt with the more long-term political and societal development of these countries between the world wars ( history image ). The study shows that the U.S. postwar planners understood the international positions of Finland, Romania and Hungary as attached to the broader question of the Soviet Union s influence on its western border regions. Even though the interests of the Soviet Union in these regions were approved, the State Department s foreign policy planners were seeking compromises in order to stabilize the postwar international system. Stability was also seen as a best way to ensure the global political and economic interests of the United States. The study also shows that the enemy images of Finland, Romania and Hungary were vague especially if compared to Germany and Japan. In the previous research, Finland is often presented as a kind of special case in the U.S. foreign policy during the Second World War. This study supports the claim and shows that in the history images Finland was treated differently compared to Romania and Hungary. This treatment was linked to the strengthened Nordic democratic process during the 1930 s, while profound political and societal reforms were recommended to Romania and Hungary to ensure more stable regional development on the Eastern Europe after the Second World War. en
dc.description.abstract Valtiotieteiden maisteri Ohto Rintalan väitöskirjatutkimuksessa käsitellään Yhdysvaltain ulkoministeriön sodanjälkeistä aikaa koskenutta laaja-alaista ulkopoliittista suunnittelua suhteessa Suomeen, Romaniaan ja Unkariin vuosina 1942 1945. Saksan hyökätessä kesällä 1941 Neuvostoliittoon Suomi, Romania ja Unkari osallistuivat Saksan koalitioon. Toisen maailmansodan syttymisen jälkeen kyseisiä pieniä maita oli yhdistänyt epävakaa kansainvälinen asema Saksan ja Neuvostoliiton hallitseman Euroopan raja-alueella. Saksan hyökkäys teki toisaalta johtavasta länsivallasta Yhdysvalloista ja Stalinin Neuvostoliitosta liittolaiset taistelussa Hitlerin Saksaa vastaan. Yhdysvaltain ulkoministeriön suunnitelmia tarkastellaan mm. suhteessa aluekysymyksiin (erityisesti kohdemaiden aluekysymykset Neuvostoliiton kanssa); alueelliseen yhteistyöhön (Itä- ja Pohjois-Eurooppa); kohdemaiden sisäisiin oloihin; ja tuleviin keskinäisiin suhdejärjestelyihin Neuvostoliiton kanssa. Suunnitelmat asetetaan myös hallinnolliseen kontekstiinsa osaksi Yhdysvaltain ulkoministeriön suunnittelutyön monivaiheista prosessia. Suunnitelmien analysoimisessa keskeisiä käsitteitä ovat viholliskuvat , joilla tarkoitetaan suhtautumista Suomeen, Romaniaan ja Unkariin vihollismaina toisessa maailmansodassa sekä historiakuvat , jotka viittaavat näiden maiden sisäiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen pitemmällä aikavälillä maailmansotien välisenä aikana. Tutkimus osoittaa, että Suomen, Romanian ja Unkarin sodanjälkeinen asema liittyi keskeisesti laajempaan kysymykseen Neuvostoliiton vaikutuspiiristä sen läntisellä raja-alueella. Vaikka suuren liittolaismaan intressit olivat tällä alueella ensisijaisia, Yhdysvaltain ulkoministeriössä pohdittiin myös mahdollisia kompromisseja mm. rajakysymyksissä sodanjälkeisen yleisen vakauden nimissä. Juuri kansainvälisen järjestelmän vakauden nähtiin turvaavan parhaiten Yhdysvaltain omat globaalit poliittiset ja taloudelliset intressit. Toisaalta aiemmassa tutkimuksessa on usein puhuttu Suomen ja Yhdysvaltain erityissuhteesta jatkosodan aikana (Yhdysvallat ei mm. julistanut Suomelle sotaa). Arvioitaessa kysymystä Suomen mahdollisesta erityisasemasta suhteessa Romaniaan ja Unkariin tutkimuksessa painottuu viholliskuvien sijaan historiakuvien merkitys. Suomessa pohjoismainen demokratiakehitys oli vahvistunut etenkin 1930-luvun jälkipuoliskolla. Autoritaaristen hallintojen Romaniassa ja Unkarissa Yhdysvaltain ulkoministeriön suunnitelmissa suositeltiinkin Suomesta poiketen sisäisen demokratiakehityksen ja alueellisen vakauden vahvistamiseksi syvällisiä poliittisia ja yhteiskunnallisia reformeja. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-9123-0 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: 2014, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 15 (2014). 2243-3635 fi
dc.relation.ispartof Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 15 (2014) fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:2243-3643 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject poliittinen historia fi
dc.title Yhdysvallat ja Saksan koalition pienet maat : Suomen, Romanian ja Unkarin sodanjälkeinen asema Yhdysvaltain ulkoministeriön suunnittelupöydällä vuosina 1942-1945 fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Hentilä, Seppo
dc.opn Oinas-Kukkonen, Henry
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
yhdysvall.pdf 2.279Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record