Mitä perusopetusinstituutio voi oppia kehittämistyössä? : Tarkastelussa Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Vantaalla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191016
Title: Mitä perusopetusinstituutio voi oppia kehittämistyössä? : Tarkastelussa Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Vantaalla
Author: Simonen, Ulla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191016
http://hdl.handle.net/10138/136405
Thesis level: master's thesis
Abstract: Traditionally school reform studies have focused on the analysis of results and outcomes. In this study educational development work was examined from the point of view of institutional learning. The concept of institutional learning is focused around the idea of how the multiorganizational field develops and adapts to changes. Institutional learning is collaborative and it includes all hierarchy levels. In this study institutional learning was approached by examining what different parties learned in the development work based on local experiments. Additionally, the aim was to locate connections that support institutional learning in the field of basic education. The concept of institutional learning is based on the viewpoints of Reijo Miettinen. The theoretical framework for school reforms consists mainly of Michael Fullan's reform theories and Martti Hellström's viewpoints on pedagogical development. As a framework for this study is a reform initiative called "The development of intensified and special support", which was carried out in years 2008-2012. The aim of this initiative was to implement a new strategy for special needs education in municipalities. The data consisted of eight interviews of representatives from school, municipality, state and scientific levels. The interviewees were two teachers, one vice head teacher and one principal, one municipal project coordinator and one municipal education planner, one researcher and one representative of National Board of Education. On municipal level the study was conducted in two elementary schools in Vantaa. The study was conducted using qualitative methods and analysed with content analysis method. Based on the results, learning occurred in four following dimensions: 1)Attitudes and motivation, 2) Co-operation and interaction, 3) Adapting of new practices and 4) Learning of concepts. There was some variation within the hierarchy levels. The dimension of attitudes and motivation was mostly represented on school level. According to the results, many of the learned matters also support future development work. Furthermore, as a second result, four social forms of institutional learning were located. These forms of connections were rather informal and non-organized. An example of such connection was a network where pilot schools are used as partners in a teacher internship program of special teacher education. This study suggests that informal connections should be more systemically examined in order to support the development of the whole institution.Perinteisesti koulureformitutkimus keskittyy tuloksien ja vaikuttavuuden tarkasteluun. Tässä tutkielmassa peruskoulun kehittämistä tarkasteltiin institutionaalisen oppimisen näkökulmasta. Institutionaalisella oppimisella tarkoitetaan vuorovaikutteista ja hierarkiarajat ylittävää oppimista, joka auttaa moniorganisatorista kenttää kehittymään ja mukautumaan ympäristön vaatimuksiin. Tutkielmassa institutionaalista oppimista lähestyttiin selvittämällä, mitä eri osapuolet oppivat paikallisiin koulukokeiluihin pohjaavassa kehittämisessä. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia oppimista tukevia yhteyksiä perusopetuksen kentälle syntyi. Institutionaalisen oppimisen käsite pohjaa Reijo Miettisen näkemyksiin. Koulureformien teoreettinen tarkastelu rakentuu muun muassa Michael Fullanin reformiteorioista sekä Martti Hellströmin koulupedagogista kehittämistoimintaa koskevista näkökulmista. Tutkielman kehyksenä toimi Opetushallituksen koordinoima, vuosina 2008-2012 toteutettu hanke nimeltä Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta. Kehittämistoiminnan tarkoituksena oli jalkauttaa vuonna 2007 ilmestyneen Erityisopetuksen strategian käytäntöjä kuntatasolle. Aineisto koostui kahdeksasta eri hierarkiatasojen edustajien teemahaastattelusta. Haastatateltavina oli kaksi opettajaa, kaksi koulun johdon edustajaa, kaksi kuntatoimijaa, yksi tutkija sekä yksi Opetushallituksen edustaja. Kuntatasolla tarkastelu kohdistui Vantaaseen ja sen kahteen peruskouluun. Tutkimusote on laadullinen ja aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman tuloksissa institutionaalista oppimisesta erottui neljä ulottuvuutta, joita ovat 1) Asenteet ja motivaatio, 2) Yhteistyö ja vuorovaikutus, 3) Uusien käytänteiden omaksuminen sekä 4) Käsitteellinen oppiminen. Tuloksissa oli painotuseroja toimintatasoittain: erityisesti koulun ja kunnan tasolla painottuivat asenteellis-motivationaaliset tekijät. Tulosten perusteella kehittämistoiminnassa opittiin paljon myöhempää kehittämistä tukevia tekijöitä. Tutkimuksen toisena tuloksena paikannettiin neljä esimerkkiä institutionaalisen oppimisen sosiaalisista muodoista. Yhteistyön muodot olivat melko epäsystemaattisia. Yhtenä esimerkkinä instituution tasot osallistavasta yhteistyön muodosta on verkosto, jossa kehittämishankkeen aikaisia pilottikouluja käytetään yhä erityisopettajakoulutuksen opetusharjoittelukouluina. Erilaisia epämuodollisia yhteistyön muotoja olisi tutkittava laajemmin ja systemaattisemmin, jotta instituution oppimista voitaisiin mahdollisimman hyvin tukea ja edistää.
Subject: koulureformi
kehittämistoiminta
institutionaalinen oppiminen
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ulla_simonen_g_2014.pdf 1.207Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record