The Artifact Project. Promoting Design Learning in the Elementary Classroom

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0401-4
Title: The Artifact Project. Promoting Design Learning in the Elementary Classroom
Author: Kangas, Kaiju
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Designing, from its very premise, aims to create something new. Therefore, it can be seen as a form of object-oriented process of knowledge-creation, which, in turn, is considered a fundamental future competence. In order to productively participate in the future society, students need experience of creative knowledge work practices from an early stage of their education. Since the objects and effects of design are daily apparent all around us, engaging in and comprehending design processes provides a means of developing a deep understanding of the less tangible issues affecting us humans and the world we inhabit. However, design learning and knowledge-creation have not, especially at lower levels of education, attracted much research interest. The general aim of the present study is to examine how knowledge-creation exemplified by collaborative designing could be promoted at the elementary level of education. This objective is two-fold; on one hand, the present study investigates the nature of students' collaborative design learning processes and, on the other hand, the facilitation of these processes. Further, the study explores the role of social, material, and embodied dimensions of designing in the learning processes as well as in their facilitation. The study represents design-based research, where the pedagogical approach Learning by Collaborative Design (LCD) was, for the first time, applied at the elementary level of education. In order to examine and further advance the approach, a longitudinal project, the Artifact Project, was organized in an elementary school in Helsinki, Finland. Video data (approximately 16 h) from the project's lamp designing phase constitute the main data source of the present study. The leadership of this phase was provided by a professional designer, and the data consists of interaction between him and the students, as well as of the student teams' peer collaboration. In addition, selected views from the Artifact Project's Knowledge Forum database were analyzed. The data was approached through iterative cycles of qualitative content analyses. The findings indicate that elementary students are able to engage in and learn creative knowledge-creation and design processes, and that these processes can be structured and promoted using the pedagogical LCD approach. Three foci of participants' activity were identified in the study, indicating that in order to engage in genuine design inquiry, students need support in understanding the rationale directing the design practice, in actually engaging in these practices, and in the reflection and sharing of their emerging design knowledge. From the findings, four pedagogical implications were drawn. First, creative knowledge-creation and design processes evolve within long, preferably undefined periods of time. Second, design is inherently interdisciplinary, and students' emerging design knowledge also calls for knowledge of science and the humanities. Third, design competence develops through several connected levels social, material, and embodied of thinking, interacting, and meaning making. Fourth, collective and participatory learning facilitates creative designing and knowledge-creation. The implications drawn are linked with the emerging maker culture, which may provide new prospects for implementing design learning as well as underlining its significance in general education.Suunnittelu on työskentelyä jonkin uuden kohteen esimerkiksi tuotteen, palvelun tai järjestelmän kehittämiseksi. Samalla syntyy myös paljon uutta tietoa, jonka vuoksi suunnittelusta voidaan puhua kohteellisena tiedon luomisen prosessina. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän osaajia, joilla on kokemusta tämänkaltaisista luovista tietokäytännöistä. Tiedon luominen korostuu myös uusissa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, joihin perustuva opetus alkaa syksyllä 2016. Tämän vuoksi tarvitaan pedagogisia malleja, jotka tukevat ja jäsentävät tiedon luomisen opiskelua jo varhaisilta koulutusasteilta lähtien. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhteisöllisen ja tutkivan suunnittelun kautta tapahtuvan tiedon luomisen opiskelua alakoulussa. Tutkimus edustaa kehittämistutkimusta (design-based research), jossa yhteisöllisen tutkivan suunnittelun pedagogista mallia Learning by Collaborative Design (LCD) sovellettiin ensimmäisen kerran alakoulun opetuksessa. Mallin soveltuvuuden arvioimiseksi ja sen edelleen kehittämiseksi järjestettiin pitkäkestoinen Esine-projekti helsinkiläisessä alakoulussa. Tutkimuksen pääaineistona on projektin valaisinsuunnitteluvaiheessa kuvattu videomateriaali, jolle tallennettiin oppilaiden ja ohjaajana toimineen ammattisuunnittelijan vuorovaikutus. Lisäaineistona on projektin aikana verkko-oppimisympäristöön luotu tietokanta. Aineistoa on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että alakouluikäiset oppilaat kykenevät osallistumaan yhteisöllisen tutkivan suunnittelun kautta tapahtuvaan tiedon luomiseen, ja että tätä prosessia voidaan jäsentää ja tukea LCD mallin avulla. Suunnittelussa tarvittava ja sen aikana syntyvä tieto on kuitenkin moniulotteista ja haastavaa, ja oppilaat tarvitsevat tukea sen luomiseen ja hyödyntämiseen. Tukea tarvitaan suunnittelun käytäntöjen taustalla vaikuttavien perusteiden ymmärtämiseen, itse käytäntöihin osallistumiseen, sekä oman kehittyvän suunnittelutiedon reflektointiin ja jakamiseen. Tutkimuksen tuloksista tehtiin neljä pedagogista johtopäätöstä. Ensinnäkin, suunnittelu ja tiedon luominen ovat pitkäkestoisia luovia prosesseja, joiden vaatimaa aikaa ei voida tarkasti ennalta määritellä. Toiseksi, suunnittelu on luontaisesti monitieteistä, ja suunnittelutieto vaatii kehittyäkseen myös tietoa luonnon- ja ihmistieteistä. Kolmanneksi, kyvykkyys suunnittelussa kehittyy useilla eri ajattelun, vuorovaikutuksen ja merkitysten rakentamisen tasoilla sosiaalisilla, materiaalisilla ja kehollisilla. Neljänneksi, kollektiivinen ja koulun rajoja laajentava oppiminen tukee suunnittelua ja tiedon luomista. Tutkimuksen johtopäätökset linkittyvät kehittymässä olevaan maker-kulttuuriin, joka voi tarjota uusia mahdollisuuksia suunnittelun kautta tapahtuvan tiedon luomisen opiskelulle perusopetuksessa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-0401-4
http://hdl.handle.net/10138/136526
Date: 2014-11-29
Subject: käsityötiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
theartif.pdf 482.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record