VALUES, FAIRNESS AND LEGITIMACY : IN THE CONTEXT OF FINNISH FOREST AND NATURE CONSERVATION POLICY

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9141-4
Title: VALUES, FAIRNESS AND LEGITIMACY : IN THE CONTEXT OF FINNISH FOREST AND NATURE CONSERVATION POLICY
Author: Valkeapää, Annukka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Sosiaalipsykologia
Metsätieteiden laitos
Date: 2014-11-28
Belongs to series: Publications of the Department of Social Research - URN:ISSN:1798-9140
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9141-4
http://hdl.handle.net/10138/136562
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study focuses on the values, fairness, and legitimacy of forest-related decision-making in Finland. This context can be described with the opposing values of the intensive use of forests and biodiversity conservation. Further, the legitimacy of decision-making processes in the field has been questioned by various stakeholder groups. The purpose of forest policy in Finland is to enhance the sustainable production of benefits derived from forests to serve the needs of all citizens. To meet this purpose, citizens opinions concerning forests and decision-making are crucial. The first aim of this study is to investigate how forest values make their way into the decision-making process; as such, the forest values of citizens, Members of Parliament (MPs) and forest professionals are compared. The second aim is to suggest speed of decision-making as one principle that people use when evaluating the fairness of an overall decision-making process. The third aim is to develop a model of legitimacy for a hypothetical political sector and test it in the forest policy context, and further, to examine how certain personal factors affect the evaluation fo legitimacy. The fourth aim is practical; to bring out citizen opinions for the basis of policy-making. Three survey samples were used: citizens (N=1260), MPs (N=80), and forest professionals (N=1016). These samples were analyzed in the five quantitative sub-studies of this dissertation using statistical methods, such as regression modelling, analysis of variance, mediation analysis, and structural equation modelling. The examination of forest values revealed remarkable difference between the three groups: citizens emphasized more biodiversity conservation value than economic value, while for MPs these values were almost equal in importance, and for forest professionals, economic value was most emphasized. This partly explains the persistence of forest-related conflicts in Finland. The idea of using speed in decision-making as one fairness criterion is drawn from, and built on, uncertainty management model. The effect of speed on legitimacy was mediated through procedural fairness and the effect was curvilinear. Very fast and very slow decision-making processes were perceived to be less fair, probably because they include more uncertainty than moderate processes. The perceived legitimacy of Finnish forest related decision-making was explained by procedural justice and forestry practices; for non-owners, power relations also had an effect. The policy as a whole was perceived as rather legitimate but the two elements raised notable criticism: the treatment of different points of view was considered to be unfair and the main forestry practice, clearcutting, was generally met with disapproval. System justification theory claims that people are motivated to believe that existing social arrangements are legitimate, justifiable and even necessary especially if the possibilities to influence it are limited. The findings confirm this: the lower a citizen s competence in forest issues, the more the evaluation was perceived as legitimate. This study challenges forest policymakers to acknowledge citizens opinions and focus on procedural justice in decision-making. At the end of this study, the practical implications and possibility of change in the context are discussed.Tämä tutkimus tarkastelee arvoja, oikeudenmukaisuutta ja legitimiteettiä Suomen metsiä koskevassa päätöksenteossa. Kontekstia luonnehtivat vastakkaiset arvot, intensiivinen metsien käyttö vs. luonnon monimuotoisuuden suojelu. Päätöksenteon legitiimiyttä on myös kyseenalaistettu. Metsäpolitiikan tehtävä on etsiä sellainen metsien hyödykkeiden tuotannon taso, että hyöty yhteiskunnan kaikille jäsenille on mahdollisimman suuri. Tämän tehtävän täyttämiseksi kansalaisten metsiä koskevat näkemykset ovat keskeisessä asemassa. Tutkimukselle asetettiin neljä tavoitetta: 1) selvittää, miten metsiä koskevat arvot välittyvät päätöksentekoon vertailemalla kansalaisten, kansanedustajien ja metsäammattilaisten arvoja, 2) esittää, että päätöksenteon nopeus on yksi periaate, johon ihmiset vetoavat arvioidessaan menettelytapojen oikeudenmukaisuutta, 3) kehittää malli, jolla voidaan arvioida tietyn politiikan alan legitimiteettiä, soveltaa sitä metsäpolitiikka-kontekstiin ja tarkastella, miten arvot ja kompetenssit vaikuttavat legitimiteetin arvioimiseen sekä 4) tuoda esille kansalaisten näkemykset metsiä koskevasta päätöksenteosta politiikanteon pohjaksi. Tutkimus perustuu kolmeen otokseen: kansalaiset (N=1260), kansanedustajat (N=80) ja metsäammattilaiset (N=1016). Kyselyaineistoja analysoitiin viidessä kvantitatiivisessa osatutkimuksessa käyttäen mm. regressio-, varianssi- ja mediaatioanalyysiä sekä rakenneyhtälömalleja. Metsäarvojen tarkastelussa kolmen ryhmän väliltä löydettiin huomattavia eroja: kansalaiset painottivat enemmän suojelullisia kuin taloudellisia arvoja, kansanedustajilla nämä olivat lähes yhtä tärkeitä ja metsäammattilaiset korostivat taloudellisia arvoja. Tämä selittävää osaltaan Suomen metsiä koskevien konfliktien sitkeyttä. Päätöksenteon nopeuden esittäminen yhdeksi oikeudenmukaisuusperiaatteeksi pohjautuu epävarmuuden hallinnan malliin. Päätöksenteon nopeus vaikutti menettelytapojen oikeudenmukaisuuden arviointiin niin, että hyvin nopeat ja hyvin hitaat päätökset nähtiin vähemmän reiluina verrattuna kohtuullisen ajan kestäviin prosesseihin. Vaikka nopeat päätökset lyhentävät epävarmuuden leimaamaa aikaa ennen päätöstä, ne herättävät huolen päätöksenteon laadusta. Legitimiteetin arvioimiseen vaikutti vahvimmin käsitys menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta sekä metsätalouskäytäntöjen hyväksyntä. Metsää omistamattomilla myös valtarakenteiden hyväksynnällä oli vaikutusta. Päätöksenteko näyttäytyi kokonaisuutena melko legitiiminä, vaikka kahdessa keskeisimmässä elementissä nähtiin huomattavia heikkouksia. Eri näkökulmia ei nähty huomioitavan tasapuolisesti päätöksenteossa ja keskeinen metsätaloustoimenpide, avohakkuut, aiheutti paheksuntaa. Järjestelmän oikeuttamisen teorian mukaan ihmiset ovat motivoituneita uskomaan, että vallitseva sosiaalinen järjestys on legitiimi, perusteltu, jopa välttämätön erityisesti, jos he kokevat vaikutusmahdollisuudet heikoiksi. Tulokset vahvistivat tämän: mitä vähemmän vastaaja oli perillä metsiä koskevasta päätöksenteosta, sitä legitiimimpänä hän sitä piti. Tutkimus haastaa metsäpolitiikan tekijät huomioimaan kansalaisten metsiä koskevat tavoitteet sekä kiinnittämään huomiota politiikan tekemisen tapaan. Lopuksi pohditaan tulosten merkitystä yleisesti sekä alan mahdollisuuksia erityisesti.
Subject: sosiaalipsykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
valuesfa.pdf 1.292Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record