Airway inflammatory markers in asthma and rhinitis : microRNA, nasal nitric oxide and proteome analysis

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-498-8
Title: Airway inflammatory markers in asthma and rhinitis : microRNA, nasal nitric oxide and proteome analysis
Alternative title: Ylähengitysteistä voidaan määrittää astmaan liittyviä merkkiaineita
Author: Suojalehto, Hille
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Respiratory medicine
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2014-12-12
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-498-8
http://hdl.handle.net/10138/138799
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Asthma and allergic rhinitis can be seen as manifestations of one disease with a common underlying inflammatory process. The aim of this thesis was to investigate airway inflammation biomarkers in asthma and rhinitis in this context in two adult populations. In the nasal biopsies we detected only modest differences between the inflammatory cells and cytokine levels of the patients with allergic rhinitis and asthma and the controls. Three microRNAs were up-regulated in the nasal mucosa of participants with current allergic rhinitis, and one microRNA was down-regulated in the asthmatic patients without current rhinitis symptoms when compared to healthy controls. In the men with long-term asthma, altered expressions of 10 microRNAs were detected, four of which were also differentially expressed in the asthmatic patients without allergic rhinitis. Among the asthmatics, differences in the microRNAs were also detected when no significant changes in the inflammatory cells and cytokines were found. In the future, microRNAs arrays might be useful as a sensitive method for assessing airway inflammation. The level of nasal nitric oxide was slightly elevated in the participants with allergic rhinitis compared to that of the controls. A positive correlation between the nasal and exhaled nitric oxide levels and an inverse correlation between the nasal nitric oxide level and CT score of sinus ostia obstruction were detected. When we evaluated the allergic rhinitis patients without marked sinus ostial obstruction, the nasal nitric oxide level correlated positively with the nasal eosinophil count. The nasal nitric oxide level reflects eosinophilic inflammation in nasal mucosa in allergic rhinitis. However, the level is dependent on sinus ostia obstruction, reducing its feasibility for monitoring allergic inflammation. In the sputum proteome analysis, we identified 31 different proteins, which were also found in the nasal lavage fluid. An increased abundance of fatty acid binding protein 5 (FABP5) was found in the sputum and nasal lavage fluid of the asthmatics. The level of FABP5 in the nasal lavage fluid positively correlated with vascular endothelial growth factor as well as cysteinyl leukotriene levels, suggesting that FABP5 may contribute to airway inflammation and remodeling. Samples from upper airways are easy to obtain, and our findings suggest that they might be useful in investigating biomarkers of lower airway inflammation in asthma.Astma ja allerginen nuha esiintyvät usein samoilla potilailla ja niihin liittyvässä hengitystietulehduksessa todetaan samakaltaisia piirteitä. Ne voidaankin nähdä saman sairauden eri ilmentyminä. Totesimme oireisilla allergista nuhaa sairastavilla nuorilla aikuisilla nenän limakalvobiopsiassa kolmen microRNA:n tason olevan koholla terveisiin verrokkeihin verrattuna ja yhden microRNA:n tason olevan alentunut astmaa ja tutkimushetkellä oireetonta allergista nuhaa sairastavilla. Pitkään astmaa sairastaneilla miehillä todettiin 10 microRNA:n tason muutos nenän limakalvolla terveisiin verrattuna. Neljässä näistä todettiin muutos myös sellaisilla astmaatikoilla, joilla ei ollut allergista nuhaa. MicroRNA-tasojen muutoksia todettiin astmaatikoilla myös silloin, kun merkittäviä muutoksia tulehdussoluissa tai sytokiineisssa ei todettu. MicroRNA-analyysistä voi kehittyä herkkä menetelmä hengitystietulehduksen arviointiin. Nenän typpioksidipitoisuus oli lievästi koholla allergista nuhaa sairastavilla. Nenän ja uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden välillä todettiin positiivinen korrelaatio, lisäksi nenän typpioksidin ja sivuonteloiden aukkojen eli ostiumien ahtauman välillä todettiin negatiivinen korrelaatio. Kun tutkimme allergista nuhaa sairastavia henkilöitä, joiden sivuonteloiden ostiumit eivät olleet merkittävästi ahtautuneet, totesimme nenän typpioksidipitoisuuden korreloivan positiivisesti nenäbiopsian eosinofiilien määrän kanssa. Nenän typpioksidipitoisuus kuvastaa eosinofiilista tulehdusta nenän limakalvolla. Nenän sivuonteloiden ostiumien ahtauma kuitenkin vaikuttaa typpioksiditasoon vähentäen mittauksen käyttökelpoisuutta allergisen tulehduksen seurannassa. Tunnistimme astmaatikoilla 31 eri proteiinia ysköksen proteomianalyysissä, nenähuuhtelunesteestä voitiin tunnistaa samat proteiinit. Fatty acid binding protein 5 (FABP5) pitoisuus oli lisääntynyt astmaatikkojen ysköksissä ja nenähuuhtelunesteessä, ja sen taso korreloi vascular endothelial growth factor (VEGF) tason ja kysteinyyli leukotrieenitason kanssa nenähuuhtelunesteessä viitaten FABP5 proteiinin osallistuvan tulehdukseen ja tyvikalvon paksuuntumiseen johtavaan prosessiin. Ylähengitysteistä on alahengitysteitä helpompi ottaa näytteitä, ja ylähengitysteistä otettavat näytteet voivatkin olla hyödyllisiä myös astmaattisen tulehduksen mittaamisessa.
Subject: lääketiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
airwayin.pdf 3.114Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record