Työväenliikkeen kirjasto

 

Työväenliikkeen kirjasto on vuodesta 1987 toiminut Työväenperinne – Arbetartradition ry:n ylläpitämä tieteellinen kirjasto, jonka tehtävänä on toimia työväestön ja työväenliikkeen historian erikoiskirjastona. Kirjaston digitaalisesta arkistosta löydät mm. kirjaston digitoimat hauraat ja harvinaiset pienpainatteet.

Kokoelmat

Uusimmat julkaisut

  • Tuntematon tekijä (Viipurin työväen sanomalehti- ja kirjapaino., 1917)
    N.o 0
  • Tuntematon tekijä (Työväen sanomalehti o.y., 1910)
  • Tuntematon tekijä (Työväen sanomalehti-o.y., 1909)
  • Tuntematon tekijä (Työväen sanomalehti o.y., 1908)
  • Tuntematon tekijä (Työväen sanomalehti o.y., 1909)
  • Kurikka, Matti (Elämä osuuskunnan I.L. kustantama ; Kirjapainoyhtiö Valo, 1906)
    Suomennos tehty englannink. teoksesta The unknown life of Christ / Nikolaj Notovič, jonka Alexina Loranger on englannintanut ranskank. teoksesta La Vie inconnue de Jésus-Christ / Nikolaj Notovič, joka puolestaan on Kurikan esipuheen mukaan ranskannos intialaisesta tekstistä.
  • Antila, Marko; Mattila, Inga; Isomoisio, Heikki; Kataja, Jari; Salmela, Hannu; Koskinen, Heli; Alanko, Tommi (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, 2018)
    TSR 114388
  • Olakivi, Antero (University of Helsinki, Department of Social Research, 2018)
    TSR 116327
  • Selinheimo, Sanna; Vuokko, Aki; Hublin, Christer; Järnefelt, Heli; Karvala, Kirsi; Sainio, Markku; Suojalehto, Hille; Paunio, Tiina (Työterveyslaitos, 2018)
    TSR 113076
  • Vornanen-Winqvist, Camilla; Alapieti, Tuomas; Andersson, Maria; Mikkola, Raimo; Pasanen, Pertti; Kurnitski, Jarek; Salonen, Heidi (Aalto-yliopisto, 2018)
    TSR 115376
  • Jussila, Kirsi; Rissanen, Sirkka; Kaisto, Jenni; Tuhkanen, Pertti; Törmänen, Sampsa; Rintamäki, Hannu (Finnish Institute of Occupational Health, 2018)
    TSR 114468
  • Ylisippola, Erkki (2008)
    Sukujuuriltaan kauhavalainen Aarne Alfred Sippola (myöhemmin Kivekäs) osallistui Suomen Vapaus-/Kansalaissotaan 15-16 -vuotiaana. Hän oli Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL) parhaita keskimatkan juoksijoita vuosina 1920-1924. Sippola muutti Neuvostoliittoon vuonna 1924, palveli Neuvostoliiton armeijassa upseerina ja oli vuosina 1925-1932 juoksun 800-5000 metrin matkojen Neuvostoliiton mestari ja ennätysmies. Neuvostoliiton yleisurheiluhistorian ennätykset näillä matkoilla alkavatkin Aarne Kivekkään tuloksilla. Kivekkään Neuvostoliiton ennätys 5000 metrillä 15.39.2 oli voimassa 8 vuoden ajaa. Hän yleni majurin arvoon sodan aikana vuonna 1942. Aarne Sippola muutti sukunimensä Kivekkääksi Neuvostoliittoon muutettuaan. Neuvostoliittolainen I. Perepel on kirjoittanut kirjassaan Juoksun tekniikka: "Uusi aikakausi alkoi meillä suomalaisen juoksijan Aarne Kivekkään muutettua SNTL:oon. Esiintymisilään hän havainnollisti kirkkaasti juoksun suomalaista tekniikkaa."
  • Tuntematon tekijä (Helsingfors Svenska arbetarförening, 1940)
  • Culex van der Paus (Culex van der Paus, 1916)
  • Aliranta, Arvid A. (Arvid A. Aliranta, 1915)
  • Ansen, Arno (1930)
  • Huttunen, J. Emil (J. Emil Huttunen, 1939)
  • Peltola, Jarmo; Vasara, Erkki (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018)
    29
    Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran siipien suojissa harrastettu historian tutkimus on ehkä parhaimmillaan ollut yhteiskuntahistoriallista, laaja-alaista tutkimusta, jossa ilmiöihin on pureuduttu niin talouden, sosiaalisen kuin poliittisenkin kautta sukupuolinäkökulmaa unohtamatta. Myös perinteisempääkin työväen sosiaalihistoriaa ja poliittista historiaa puolue- ja järjestö-historioineen on hyvin siedetty. Erityisesti seuran toiminnan viimeisten vuosikymmenten aikana työväen tutkimuksen piiriin on yhä vahvemmin tullut työväenkulttuurin monimuotoinen tutkimus. Tällä kentällä historian- ja perinteen tutkijat ovat kohdanneet toisensa, on kyse sitten ollut työväenurheilusta tai työväentaloilla tapahtuneesta toiminnasta. Myös työn historia, aherrus tehtaissa ja muissa työpaikoissa, ja elämä työväenluokan ihmisten kodeissa, arjessa teollistumisen alkuvaiheista nykypäivään on sitä tutkimuskenttää, jota Seuran historian- ja perinteentutkijat ovat pitäneet yhteisenä tutkimuskohteenaan.
  • Lintunen, Tiina; Heimo Anne (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018)
    31
    Sisällissodan muistamisen kulttuurille luotiin pohja hyvin nopeasti taisteluiden laannuttua. Muistaminen oli hyvin monitahoista ja -tasoista: sotaa käytiin läpi virallisilla ja yksityisillä tahoilla sekä asianosaisten ja sivustaseuraajien näkökulmista. Yhteistä kuitenkin oli, että kokijoina olivat taustasta riippumatta ihmiset; miehet, naiset ja lapset. Jokaisella oli tapahtumista oma käsityksensä, joka oli sekoitus omia kokemuksia, lehdistä luettuja kirjoituksia, huhuja, oman lähipiirin kertomia tarinoita sekä niin kutsuttua virallista totuutta, jota voittajat ryhtyivät kanonisoimaan nopeasti sodan jälkeen. Kaikki nämä monitahoiset ja keskenään ristiriitaisetkin tiedonlähteet olivat vaikuttamassa aikalaisten käsityksiin siitä, mitä sisällissodan aikana tapahtui ja miksi. Seuraavina vuosikymmeninä historiatulkintojen määrä jatkoi kasvuaan lukuisten aikalaiskuvausten ja sotahistoriallisten teosten muodossa. Myös akateemiset historiantutkijat osallistuivat aktiivisesti historiatulkintojen tuottamiseen. Mutta kaikista voimakkaimmin suomalaisten käsityksiin sisällissodan luonteesta on vaikuttanut Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian toinen, vuonna 1960 ilmestynyt osa. Kirja aloitti julkisen keskustelun sisällissodan syistä ja seurauksista ja arkistoihin tulvi tuhansia sivuja aikalaisten kirjoittamia muistoja kokemuksistaan. Kirjoittajilla oli valtaisa tarve tuoda julki kokemuksensa sekä vakuuttaa lukijat niiden aitoudesta, ja siksi samakaan ihminen ei kirjoittanut kokemuksistaan samoilla tavoin Työväen tai Kansan Arkistolle kuin hän kirjoitti Suomalaisen Kirjallisuuden silloisille arkistoille. Tulkintojen kirjosta ja moninaisuudesta johtuu, että samakaan ihminen ei koe, muista eikä arvota asioita samoin vuosina 1918, 1968 tai 2018.

Näytä lisää