Venäjänkielisten maahanmuuttajien terveys- ja sairauskäsitykset sekä suhtautuminen suomalaiseen terveydenhuoltoon

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/14227
Title: Venäjänkielisten maahanmuuttajien terveys- ja sairauskäsitykset sekä suhtautuminen suomalaiseen terveydenhuoltoon
Author: Toukomaa, Tiina
Date: 2009-10-28
URI: http://hdl.handle.net/10138/14227
Abstract: Tutkimuksen tavoitteena on ollut löytää selityksiä venäjänkielisten maahanmuuttajien kohtaamille vaikeuksille heidän asioidessaan suomalaisessa terveydenhuollossa. Tätä ongelmaa on lähestytty lääketieteellisen antropologian näkökulmasta painottaen sairauskäsitysten kulttuurisidonnaisuuden ja biolääketieteen tieteellisen ja etnosentrisen maailmankuvan välistä ristiriitaa. Terveyttä ja sairautta on tarkasteltu yhtenä inhimillisen elämän ulottuvuutena, arkipäivän kokemuksena, johon limittyvät niin ihmisen menneisyys kuin nykyinen elämäntilannekin, tässä tapauksessa muutto uuteen maahan. Kohderyhmän omat käsitykset terveydestä, sairaudesta ja parantamisesta on tuotu esiin etnografisten haastattelujen kautta. Venäjänkielisten maahanmuuttajien terveyskäsityksissä kietoutuvat yhteen venäläisen kansan parannuksen perinne, Neuvostovallan aikainen terveysajattelu ja käytännöt sekä maahanmuuton myötä saadut suomalaiset vaikutteet. Itsehoitomenetelmät edustavat usein perinteistä venäläistä lääkintätaitoa, mutta niihin yhdistyy länsimaisen biolääketieteen aineksia. Neuvostoliiton ja Venäjän terveydenhuoltojärjestelmä on se perusta, johon maahanmuuttajien odotukset suomalaisesta terveydenhuollosta nojaavat. Neuvostoyhteiskunnan vaikutuksia on edelleen havaittavissa mm. maahanmuuttajien varauksellisessa suhtautumisessa mielenterveyden hoitoon. Tutkimus osoittaa, että maahanmuutto ja suomalaisen terveyskulttuurin kohtaaminen muuttavat ihmisten käsityksiä. Vaikka sairauden selitykset ja tulkinnat säilyisivät pitkään entisellään, muuttuvat itsehoitokäytännöt vähitellen suomalaisemmiksi. Haastatteluaineiston perusteella maahanmuuttajien vaikeudet suomalaisessa terveydenhuollossa asioidessa johtuvat mm. järjestelmän kyvyttömyydestä huomioida biolääketieteestä poikkeavia näkemyksiä, kielitaidon heikkoudesta ja suomalaisten lääkäreiden etäisestä suhtautumisesta potilaisiinsa. Venäjänkieliset asiakkaat odottavat lääkäriltä myötäelävää suhtautumista ja perinpohjaista paneutumista potilaan ongelmiin, mutta samalla määrätietoisuutta. Koska lääkkeiden käyttöä pidetään usein haitallisena, toivotaan lääkäriltä saatavan myös vaihtoehtoisia hoitoja ja neuvoja. Venäjällä lääketiede ei ole niin kapea-alaisesti sitoutunut länsimaisen biolääketieteen tieteelliseen maailmankuvaan kuin Suomessa, vaan virallisen terveydenhuollon puitteissa käytetään myös kansanparannuksesta periytyviä menetelmiä. Tätä monimuotoisuutta venäjänkieliset asiakkaat kaipaavat Suomessa. Suomi on muuttunut kymmenessä vuodessa monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi, kun ulkomaalaisväestömme määrä on kasvanut yli nelinkertaiseksi v. 1990-2000. Suurimman yksittäisen maahanmuuttajaryhmän muodostavat entisen Neuvostoliiton alueilta muuttaneet yli 32 000 henkeä. Monikulttuurisuuden edellytyksenä on, että maahanmuuttajan oikeus oman kulttuurin säilyttämiseen ja velvollisuus uuteen kulttuuriin sopeutumiseen ovat tasapainossa. Kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen on välttämätöntä, jotta maahanmuuttajien erityispiirteet ja -tarpeet voidaan ottaa huomioon yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Description: Pro gradu : Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, kulttuuriantropologian laitos, kulttuuriantropologia, 2001.
Subject: lääketieteellinen antropologia
Subject (ysa): maahanmuuttajat
venäjänkieliset
Suomi
terveydenhuolto
terveys
käsitykset
itsehoito
sairaus
tulkinta


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
gradu - Toukomaa Tiina_.pdf 5.950Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record