Vesiensuojelun hyödyt Suomenlahdella – Vedenlaadun vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön VIRVA-mallilla arvioituna

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/144363

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_34_2014.pdf 6.518Mb PDF View/Open
Title: Vesiensuojelun hyödyt Suomenlahdella – Vedenlaadun vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön VIRVA-mallilla arvioituna
Author: Seppälä, Elina; Hjerppe, Turo; Marttunen, Mika
Publisher: Suomen ympäristökeskus
Date: 2014
Language: fi
Belongs to series: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2014
ISBN: 978-952-11-4375-5
ISSN: 1796-1726
URI: http://hdl.handle.net/10138/144363
Abstract: Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja niiden tila on vähintään hyvä. Vedenlaadun paranemisesta syntyviä virkistyshyötyjä selvitettiin Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyn VIRVA-mallin avulla hyvää huonommassa tilassa olevalla Raaseporin rannikkoalueella ja koko Suomen puoleisella Suomenlahden rannikolla. Virkistyskäytöllä on rannikkoalueella suuri merkitys. Aiempien tutkimusten perusteella tärkeimpiä rannikon ja saariston vesialueisiin liittyviä ulkoiluharrastuksia ovat uinnin lisäksi veneily, kalastus ja rannalla oleilu. Tässä raportissa esitettyä tutkimusta varten toteutettiin postikysely kesällä 2011. Virkistyskäyttöään ja vedenlaadun vaikutusta siihen arvioi 281 rantakiinteistön omistajaa. Tulosten perusteella nykyisellä vedenlaadulla on haitallisia vaikutuksia keskeisiin vesistön virkistyskäyttömuotoihin kuten uintiin, veneilyyn ja kalastukseen. Vastaajista lähes kaikkien (96 %) mielestä nykyinen vedenlaatu oli haitannut uintia. Noin puolet vastaajista (52 %) oli vähentänyt virkistyskäyttöään huonon vedenlaadun vuoksi. Mikäli Raaseporin merialueen rehevyys vähenisi niin, että siellä saavutettaisiin hyvä ekologinen tila, kasvaisi alueen rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhyöty VIRVA-mallilla arvioituna noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Raaseporin ja myös koko Suomenlahden rannikolla on runsaasti ranta-asutusta, johon on sidottu suuria pääomia ja tämä taas johtaa ranta-asutuksen suurempaan virkistyskäyttöarvoon verrattuna muihin virkistäytyjiin. Tarkastelun perusteella vesistöstä aiheutuva muun virkistyskäytön arvon kasvu olisi noin 17 % rantakiinteistöjen käyttäjille aiheutuvasta hyödystä eli miljoona euroa vuodessa. Muista käyttäjistä eniten hyötyisivät uimarit. Mikäli koko Suomenlahdella saavutettaisiin hyvä ekologinen tila, kasvaisi rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhyöty noin 50 milj. euroa vuodessa. Hyödyt olisivat siten suuremmat kuin nykyiset arviot merenhoidon kustannuksista. VIRVA-laskelmat perustuvat useisiin oletuksiin ja asiantuntijoiden päätelmiin. Niihin liittyy siis jonkin verran epävarmuutta. Siksi mallilla laskettuja ”tarkkoja” euromääräisiä arvioita olennaisempaa on tarkastella tulosten suuruusluokkaa ja erilaisilla oletuksilla laskettuja virkistyskäyttöhyötyjen vaihteluväliä. Tulokset kuitenkin vahvistavat käsitystä, että Suomenlahden vedenlaadun paranemisella olisi huomattavia hyötyjä vesistön virkistyskäytölle.
Subject (ysa): meret
vedenlaatu
virkistyskäyttö
rannat
ranta-alueet
rannikkoalueet
kiinteistöt
taloudelliset vaikutukset
taloudellinen arviointi
arvottaminen
mallintaminen
matemaattiset mallit
meriensuojelu
vesiensuojelu
Raasepori
Suomenlahti


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record