Tunnisteilla turvallisuutta - tutkimus sähköisten tunnisteiden käytöstä

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/152414
Title: Tunnisteilla turvallisuutta - tutkimus sähköisten tunnisteiden käytöstä
Author: Kytö, Hannu; Tuorila, Helena; Väliniemi, Jenni
Publisher: Kuluttajatutkimuskeskus
Date: 2007
Number of pages: 59 s.
Belongs to series: Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 6/2007
ISBN: 951-698-159-3 (PDF)
ISSN: 0788-5415
URI: http://hdl.handle.net/10138/152414
Abstract: Tutkimuksessa selvitetään verkkopalvelujen sähköisten tunnisteiden käyttöä, käyttöhalukkuutta ja turvallisuuskäsityksiä tunnisteista. Tunnisteiden käyttöhalukkuutta ja turvallisuuskäsityksiä tutkitaan sekä sähköisiä palveluja käyttäneiden että niitä käyttämättömien kuluttajien näkökulmasta. Tavoitteena on vertailla sekä eri tunnistetapoja käyttäneitä että tunnisteita käyttäneitä ja käyttämättömiä kuluttajia keskenään. Lisäksi tutkitaan eroavatko eri ryhmien käyttökokemukset ja turvallisuuskäsitykset toisistaan. Tutkimuksessa vertaillaan myös perinteisten palvelujen alueellista palvelutarjontaa ja käyttökustannuksia vastaavien verkkopalvelujen käyttöön. Sähköisten tunnisteiden käyttö tai käyttämättömyys vaihteli iän, kotitaloustyypin, koulutuksen, ammattiaseman sekä asuinalueen ja -seudun mukaan. Nuoret, kotona asuvat opiskelijat käyttivät tunnistetta selvästi useammin kuin kokopäivätyössä tai eläkkeellä olevat henkilöt. Eläkeläiset käyttivät selvästi vähemmän tunnistetta kuin kaikki muissa ammattiasemaluokissa olevat. Tunnisteen käyttö vaihteli myös alueittain. Maaseutumaisten kuntien haja-asutusalueilla asuvat käyttivät useammin sähköisiä tunnisteita kuin kaupungeissa asuvat henkilöt. Myös muualla maassa käytettiin tunnisteita suhteessa enemmän kuin Helsingin seudulla. Verkkopankin tunnukset olivat työvoimahallinnon ja eläketurvakeskuksen sähköisistä tunnisteista ylivoimaisesti käytetyimmät. Näiden julkishallinnon sivujen sähköistä tunnistetta käyttäneistä noin kolme neljästä oli käyttänyt pankkitunnuksia ja vajaa neljännes käyttäjätunnusta ja salasaa. Vain pari prosenttia oli käyttänyt sirullista henkilökorttia. Kuluttajapanelisteista hieman yli puolet käytti pankkitunnuksia ja vajaa puolet käyttäjätunnusta ja salasanaa. Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että verkkopalvelujen käytöllä voi säästää aikaa, vaivaa, rahaa ja ympäristöä. Yksilön kannalta rahan säästö saattaa tuntua pieneltä yhtä palvelutapahtumaa kohden, mutta kun säästöjä tarkastellaan kokonaisuutena, ovat summat merkittäviä. Sähköisiä palveluja käytetään paikan päällä tai puhelimitse asioimisen sijaan myös asioinnin helppouden ja nopeuden vuoksi. Asioitaessa aikaa ei kulu turhaan jonottamiseen ja oman vuoron odottelemiseen, vaan asiat voi hoitaa silloin kun itselle parhaiten sopii. Sekä julkisten että yksityisten palvelujen käyttö lisääntyisi selvästi eniten, jos käytössä olisi enemmän pankkitunnisteilla toimivia verkkopalveluja. Myös käyttäjätunnuksella ja salasanalla toimivat palvelut lisäisivät verkkopalvelujen käyttöä. Henkilökortin käyttö tunnistamisessa ei lisäisi sähköisten palvelujen käyttöhalukkuutta. Suuri osa verkkopalveluista ei luonnollisesti edellytä minkään tasoista tunnistamista ja osassa palveluja "ylisuojaus" tunnisteilla saattaakin vähentää palvelujen käyttöhalukkuutta. Verkkopankin tunnuksia pidettiin turvallisimpina tunnisteina. Noin 85 prosenttia kyselyihin vastanneista piti verkkopankin tunnuksia melko tai erittäin turvallisina. Sähköisten palvelujen turvallisuuteen liittyvät epäkohdat nousivatkin keskeisiksi niiden käyttöä rajoittaviksi tekijöiksi. Myös verkkopalvelujen käyttöön ja sähköisiin tunnisteisiin liittyvää tiedottamista pidettiin riittämättömänä. Hallinnon sähköisten palveluiden kehitys on avainasemassa, mikäli julkista sektoria halutaan kehittää tuottavammaksi ja tehokkaammaksi. Myös yksityisille verkkopalveluille ja etenkin verkkokaupalle on runsaasti kysyntää, joka realisoituu vasta kun kuluttajien luottamus verkkoasiointiin vahvistuu. Luottamuksen lisääntyminen riippuu paljon siitä kuinka tunnisteiden kehittämisessä ja niiden käytön harmonisoinnissa onnistutaan. Palveluprosessien kehittäminen ja niiden osittainenkin sähköistäminen edellyttää monipuolista vuorovaikutusta palvelujen käyttäjien kanssa.
Subject: sähköinen tunnistaminen
sähköinen asiointi
internet
verkkopalvelut
tietoyhteiskunta


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tunnisteilla_turvallisuutta.pdf 2.689Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record