Pain and associated procedural anxiety in adults undergoing bone marrow aspiration and biopsy : Therapeutic efficacy and feasibility of various analgesics

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0574-5
Title: Pain and associated procedural anxiety in adults undergoing bone marrow aspiration and biopsy : Therapeutic efficacy and feasibility of various analgesics
Author: Kuivalainen, Anna-Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Anaesthesiology and Intensive Care Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-02-07
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0574-5
http://hdl.handle.net/10138/152770
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Background: Bone marrow aspiration and/or biopsy (BMAB) is a procedure used to diagnose and follow up various haematological diseases. It is usually performed at either the sternum or the iliac crest. The procedure often causes pain despite local infiltration anaesthesia. The objective of this study was to evaluate different means of pain relief during BMAB in adult patients. Special attention was paid to pre-procedural anxiety and its effect on pain. The commonly used local anaesthetic lidocaine was compared with articaine, an anaesthetic known for its ability to penetrate bone tissue. The effect of warming and buffering the lidocaine solution, measures expected to improve the anaesthetic action, was examined. Also investigated were sublingual fentanyl and inhaled 50% nitrous oxide (N2O) in oxygen (O2) as means of analgesia and sedation during BMAB. Patients: The patient population comprised 646 adult outpatients from the Department of Haematology, Helsinki University Central Hospital, Finland. Patients were randomized to treatment groups in trials comparing one intervention with another or with placebo. The studies were all patient-blinded. One study was observational and investigated the association between pain and pre-procedural anxiety. Patient recruitment was performed between 2007 and 2014. Main results: Pre-procedural anxiety intensified pain during BMAB in all trials. Median NRS (Numeral Rating Scale, 0 = no pain, 10 = worst pain imaginable) during infiltration was 3.0 (range 0 10, interquartile range (IQR) 3.0), puncture 2.0 (range 0 10, IQR 3.0), aspiration 4.0 (range 0 10, IQR 4.0), biopsy 4.0 (range 0 10, IQR 4.0) and immediately after BMAB 0 (range 0 9.0, IQR 1.0). Scores of 8 10 comprised 8.1%, 4.7%, 13.9%, and 12.4% of the scores for infiltration, puncture, aspiration and biopsy, respectively. Possible supplemental analgesia or sedation given on patient request in addition to local anaesthesia and study intervention did not lower pain scores during BMAB. Articaine was not found to be superior to lidocaine as a local anaesthetic. Warming and buffering the lidocaine solution diminished pain during infiltration, but did not lower the pain scores during other phases of BMAB. Sublingual fentanyl (200 µg or 100 µg) did not provide significant pain relief relative to placebo when administered 6 64 minutes before BMAB. Dizziness was a frequent side-effect. Inhalation of 50% N2O in O2 was no more effective than inhalation of 50% O2. No significant differences in adverse effects emerged between patients receiving N2O/O2 and those receiving 50% O2. Interestingly, 86% of N2O patients and 83% of placebo patients would choose the same analgesia method during their next BMAB. Conclusions: Many patients undergoing BMAB suffer intense pain during the procedure. Pre-procedural anxiety was strongly associated with pain during the various phases of BMAB. The pain from local anaesthetic infiltration with articaine and lidocaine was similar. Buffering and warming the local anaesthetic solution clearly reduced the infiltration pain. However, neither these measures nor the use of sublingual fentanyl or inhalation of N2O had an impact on the pain caused by aspiration and biopsy.Luuydinnäytteenotto on toimenpide, jota tarvitaan erilaisten hematologisten sairauksien diagnostiikassa ja seurannassa. Näyte otetaan yleensä rintalastasta tai lonkkaluun harjanteesta. Toimenpide on usein kivulias paikallispuudutuksesta huolimatta. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida erilaisia kivunlievitysmenetelmiä aikuispotilailla, joilta otetaan luuydinnäyte. Erityistä huomiota kiinnitettiin toimenpidettä edeltävään ahdistuneisuuteen ja sen vaikutukseen toimenpidekipuun. Yleisesti käytettyä paikallispuudute lidokaiinia verrattiin toiseen puudutteeseen artikaiiniin, jonka tiedetään läpäisevän hyvin luukudosta. Huoneenlämpöisen ja happaman lidokaiiniliuoksen lämmittämisen ja puskuroinnin arvellaan parantavan puudutteen vaikutusta, joten tätä tutkittiin myös. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin kielen alle annostellun fentanyylitabletin sekä hengitettävän 50% typpioksiduulin (ilokaasun) ja hapen seoksen kipua lievittävää ja rauhoittavaa vaikutusta luuydinnäytteenoton aikana. Aineisto koostui 646 HYKS:n hematologian poliklinikan potilaista. Toimenpidettä edeltävä ahdistuneisuus pahensi kipua luuydinnäytteenoton aikana kaikissa tutkimuksissa. Kivunmittausasteikolla 0 10 (Numeral Rating Scale, 0 = ei kipua, 10 = pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva kipu) kivun voimakkuuden mediaani puudutuksessa oli 3,0 (vaihteluväli 0 10), pistossa 2,0, (vaihteluväli 0 10), aspiraatiossa 4,0, (vaihteluväli 0 10), biopsiassa 4,0 (vaihteluväli 0 10) ja heti toimenpiteen jälkeen 0 (vaihteluväli 0 9,0). Potilaan mahdollinen muu kipu- tai rauhoittava lääkitys puudutuksen ja tutkimuslääkeintervention lisäksi ei vähentänyt kipua luuydinnäytteenoton aikana. Artikaiini ei ollut lidokaiinia parempi paikallispuudutteena. Lidokaiiniliuoksen lämmittäminen ja puskurointi vähensi puudutuksen aiheuttamaa kipua, mutta ei vaikuttanut toimenpiteen muihin kivuliaisiin vaiheisiin. Kielen alle annosteltu fentanyyli (200 µg tai 100 µg) ei merkittävästi vähentänyt toimenpidekipua lumeeseen verrattuna. Huimaus oli yleinen fentanyylin haittavaikutus. Hengitettävä 50% typpioksiduuli ei ollut tehokkaampi kivunlievityksessä kuin lumekaasuna käytetty 50% happi. Typpioksiduulia saaneille potilaille ei kuitenkaan aiheutunut tilastollisesti merkitsevästi enempää haittavaikutuksia kuin lumekaasua saaneille. Peräti 86% typpioksiduulia ja 83% lumetta saaneista olisivat halunneet saman kaasun seuraavaan näytteenottoon. Monelle potilaalle luuydinnäytteenotto aiheuttaa kovaa kipua. Toimenpidettä edeltävä ahdistuneisuus lisäsi selvästi kipua luuydinnäytteenoton eri vaiheissa. Jatkossa lisäkipulääkitystä tarvitsevat potilaat olisikin hyvä tunnistaa ennalta ja suunnata lisälääkitys heille.
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
painanda.pdf 1.158Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record