Liikuntaluokalla opiskelu osana nuoren urheilijan polkua : Tutkimus 8.–9.-luokkalaisten motivaatiosta ja koulumenestyksestä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191030
Title: Liikuntaluokalla opiskelu osana nuoren urheilijan polkua : Tutkimus 8.–9.-luokkalaisten motivaatiosta ja koulumenestyksestä
Author: Tähtinen, Emmi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191030
http://hdl.handle.net/10138/152998
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives This study aimed to examine the motivation of 8th and 9th graders' towards school and sport in a sports oriented class. It also developed a scale that is reliable when used among Finnish young athletes based on SAMSAQ-scale (Gaston-Gayles, 2005). Previous studies have shown that even Finnish young top athletes don't move enough to succeed at the international level. Started in 1990s, the sports oriented classes try to support young athletes to combine studies and sports because the age of 14–15 is crucial for the future plans. This study examined is the current system an optimal solution to support both studies and active sports. It also examined the structure of motivation, how motivated young students are in the different parts of motivation and how the different backgrounds are related to students' motivation. Methods The study was a quantitative one. Material was collected in November-December 2011 from the 8th and 9th graders in sports oriented classes. 221 young students from Helsinki answered to the questionnaire which included the Motivation scale and some background questions. The answers were analyzed by using PASW Statistics 18. Analysis methods used included correlations, Factor Analysis, t-tests and Analysis of Variance. Results and conclusions The scale used in this study didn't work the way presumed and some of the variables had to be removed. The fourth factor, which didn't exist in the original scale, was created. The motivation scale needs to be developed and researched more. Students in sports oriented classes were highly motivated towards sports, towards studies the motivation was little lower. Motivation towards athletic career and competition was clearly lower. Gender, the amount of training and competition were related to part of the students' motivation. Studying in sports oriented class seems to support especially athletes of team sports. Combining the practicing of one sport, other exercises and studies is a complex question. All of the sports oriented classes are doing important job finding an optimal solutions for that.Tavoitteet: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 8.–9.-liikuntaluokilla opiskelevien nuorten motivaatiota sekä koulua että heidän harrastamaansa urheilulajia kohtaan. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää suomalaisten yläkouluikäisten kontekstiin sopivaa motivaatiomittaria Gaston-Gaylesin (2005) luoman SAMSAQ-mittarin pohjalta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kansainväliselle tasollekaan pyrkivät suomalaiset urheilijanuoret eivät liiku tarpeeksi paljon. 1990-luvulla syntyneet liikuntaluokat pyrkivät tukemaan nuoria urheilijoita opiskelun ja urheilun yhdistämisessä, koska juuri yläkouluikäiset ovat ratkaisevassa vaiheessa harrastuksen jatkumisen kannalta. Tutkimuksen avulla selvitetään, onko nykyinen liikuntaluokkajärjestelmämme toimiva ratkaisu tukemaan koulunkäyntiä sekä aktiivista urheilua. Tutkimus tutki nuorten motivaation rakennetta ja sitä, kuinka motivoituneita nuoret ovat motivaation eri osa-alueissa sekä miten eri taustatekijät ovat yhteydessä oppilaan motivaatioon. Menetelmät: Tämän tutkimuksen tutkimusote oli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin vuoden 2011 marras-joulukuussa 8.–9.-liikuntaluokkien oppilailta. Lomakkeeseen, joka sisälsi motivaatiomittarin sekä taustatietoihin liittyviä kysymyksiä, vastasi 221 helsinkiläistä nuorta. Vastaukset analysoitiin PASW Statictics 18 – tietokoneohjelmalla. Tutkimusmenetelminä käytettiin korrelaatioita, faktorianalyysiä, t-testejä ja varianssianalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset: Motivaatiomittarissa ilmeni kehittämisen kohteita ja osa muuttujista jouduttiin tiputtamaan pois. Mukaan otettiin neljäs faktori, jota ei alkuperäisessä mittarissa ollut. Mittaria tulee kehittää ja tutkia lisää. Liikuntaluokkalaiset olivat korkeimmin motivoituneita urheilua ja sitten opiskelua kohtaan. Urheilu-uraa ja kilpailemista kohtaan motivaatiot olivat selkeästi matalammat. Sukupuolella, harjoitusmäärällä ja kilpailemisella oli yhteys osaan oppilaiden motivaatiosta. Liikuntaluokalla opiskelu vaikuttaa tukevan erityisesti joukkueurheilijoita. Lajiharjoittelun, muun liikunnan ja opiskelun yhdistäminen on monimutkainen yhtälö. Liikuntaluokat tekevät tärkeää työtä sen optimaalisen ratkaisun löytämiseksi.
Subject: liikuntaluokka
motivaatio
koulumenestys
nuori urheilija
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
emmi_tahtinen_pg_2014.pdf 2.815Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record