Sosioekonominen asema työhön sitoutumisen määrittäjänä? : Nuorten aikuisten työhön sitoutuminen 2000-luvun Suomessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273000
Title: Sosioekonominen asema työhön sitoutumisen määrittäjänä? : Nuorten aikuisten työhön sitoutuminen 2000-luvun Suomessa
Author: Saares, Aurora
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273000
http://hdl.handle.net/10138/153079
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sociology
Sosiologia
Sociologi
Abstract: Tutkimus käsittelee päätoimisesti palkkatyössä olevien 20–34-vuotiaiden nuorten aikuisten työhön sitoutumista. Tutkielman pääasiallinen tutkimuskysymys on, onko sosioekonominen asema yhteydessä päätoimisesti palkkatyössä olevien nuorten aikuisten työhön sitoutumiseen. Lisäksi tarkastellaan millainen kyseinen yhteys on, sekä tapahtuuko siinä muutoksia kun muut yksilölliset taustatekijät (sukupuoli, ikä, koulutus, tulot, työsuhteen luonne) sekä psykososiaaliset työolotekijät vakioidaan. Toinen tutkimuskysymys liittyy nuorten aikuisten työhön sitoutumisessa 2000-luvun aikana mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Pohjana tutkimukselle on ajankohtainen keskustelu liittyen työurien pidentämiseen sekä nuorten ikäluokkien työmotivaatioon. Hypoteesina aikaisemman tutkimuksen perusteella on, että korkeampi sosioekonominen asema ennakoi korkeampaa työhön sitoutumista. Tutkimuksen vasteena on niin sanottu lottokysymys. Lottokysymyksellä pyritään kartoittamaan, mitä vastaaja tekisi työskentelyn suhteen sellaisessa kuvitteellisessa tilanteessa, että hänen ei olisi pakko jatkaa työntekoa ylläpitääkseen hyvää elintasoa. Vaste on uudelleenluokiteltu kolmiluokkaisesti niin, että henkilö joko lopettaisi työnteon kokonaan, vähentäisi sitä, tai jatkaisi työntekoa totutulla tavalla, vaikkei siihen olisi enää taloudellista tarvetta. Tutkimuksen aineistona ovat Tilastokeskuksen työolotutkimukset vuosilta 2003, 2008 ja 2013. Työolotutkimuksen tiedonkeruu toteutetaan käyntihaastatteluna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä viiden vuoden välein. Tässä tutkimuksessa kaikkien kyseisten kyselyvuosien aineistot yhdistetään yhdeksi aineistoksi. Yhdistämisen sopivuuden varmistamiseksi testataan mahdolliset yhdysvaikutukset valittujen muuttujien ja kyselykierrosmuuttujan sekä sukupuolen välillä. Tutkimusaineisto rajataan pitämään sisällään kaikki 20–34-vuotiaat vastaajat, jotka ilmoittavat pääasialliseksi toiminnakseen ansiotyön (N=2982). Pääasiallisen selittävän muuttujan, eli sosioekonomisen aseman yhteyttä työhön sitoutumiseen tarkastellaan multinomiaalisella logistisella regressiolla. Analyysit suoritetaan Stata 11 ja 12 tilasto-ohjelmistoilla käyttäen mlogit–komentoa. Analyyseissa tarkastellaan sosioekonomisen aseman yhteyttä työhön sitoutumiseen niin, että muut yksilölliset taustatekijät, sekä työtyytyväisyyteen vaikuttavat psykososiaaliset työolotekijät vakioidaan. Analyysit suoritetaan erikseen miehille ja naisille. Tuloksena on, että sosioekonominen asema on yhteydessä nuorten aikuisten työhön sitoutumiseen oletetulla tavalla, eli korkeampi sosioekonominen asema ennakoi korkeampaa työhön sitoutumista. Osa havaitusta yhteydestä selittyy kuitenkin muiden yksilöllisten taustatekijöiden seurauksena sekä psykososiaalisten työolotekijöiden välityksellä. Yhteys on myös erilainen naisilla ja miehillä. Työhön sitoutumisessa on tapahtunut muutoksia 2000-luvun aikana niin, että naisten työhön sitoutuminen vaikuttaisi vähentyneen tutkimusajanjakson aikana. Miehillä samanlaista yhteyttä ei ole havaittavissa, mutta miesten ikäluokittaisissa työhön sitoutumisissa on tapahtunut muutoksia niin, että vuonna 2013 nuorimmasta ikäluokasta erityisen suuri osa olisi valmis lopettamaan työnteon kokonaan 2000-luvulla tapahtuneet muutokset kaipaisivat lisätutkimusta liittyen siihen, johtuuko työhön sitoutumisen väheneminen kenties heikon taloudellisen tilanteen aiheuttamasta pessimismistä vai voiko taustalla olla kohorttiefektiä. Sosioekonomisen aseman yhteys työhön sitoutumiseen on osittain johdettavissa psykososiaalisten työolotekijöiden kautta, joten työnantajat voisivat kyseisiin tekijöihin vaikuttamalla saada nuoret palkansaajat kenties paremmin sitoutumaan työelämään. Etenkin autonomialla ja etenemismahdollisuuksilla oli suuri merkitys työhön sitoutumisen kannalta, joten niihin kannattaisi kiinnittää huomiota.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Saares_sosiologia.pdf 1.370Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record