Human Capital Formation and Remittances in the Least Developed Countries : Altruistic Approach

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273043
Title: Human Capital Formation and Remittances in the Least Developed Countries : Altruistic Approach
Author: Erämaja, Elias
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273043
http://hdl.handle.net/10138/153737
Thesis level: master's thesis
Discipline: Economics
Kansantaloustiede
Nationalekonomi
Abstract: Migration has been increasing steadily during the past decades and it has become an important phenomenon around the globe. It affects both the developed and the developing world and most of the migration still happens from a poorer country to a richer one (South-North migration). Migration can have both positive and negative effects for the source country’s economy. On one hand, the so-called 'brain drain', where the much-needed talent flows away, can be considered as a bad phenomenon. On the other hand, this negative effect can be mitigated i.e. by the resulting intra-family remittances that contribute to the economy of the source country. Nowadays, the amount of remittances is over three times the amount of the Official Development Aid (ODA). The possibility for migration could also potentially build an incentive for the source country’s individuals to gain education. The purpose of this thesis is to explain these effects in the context of the Least Developed Countries. In this thesis, a model is being built, which explains both the education investments and the remittance decision-making in among the families in the LDCs. The starting point is a two-sided altruistic OLG-model between the parent and the child. It explains the parent’s incentive to invest in her child’s education and also her child’s incentive for remitting money to his parent. The model is first derived in a closed country after which it is compared to a model that is open for migration. It is assumed that both the educated and non-educated worker’s can migrate. When the wage ratio between the educated and non-educated workers’ is smaller in the country of destination than in the source country, the educational attainment level doesn’t increase. Another important issue is the fact that the poor families are liquidity constrained. These assumptions, together with the symmetric information of the true ability of the migrants, are found to decrease the educational attainment level in the source country. Hence, migration seems to benefit the economies of the LDCs only from remittances. If the model assumes asymmetric information between the employer of the destination country and the migrant worker, it is possible to derive a result where the educational attainment level of the source country increases. This is because the workers with lower productivity can benefit from the higher output of the high-productivity workers. The effect is, however, temporary and if the workers are able to signal their true ability with low enough costs, the effect is also relatively small. Asymmetric information might, however, explain the discrimination that the higher than average ability migrants face and thus also explain the high proportion of entrepreneurs among the migrants compared to the destination country’s population. This thesis doesn’t take into account the effects of remittances to the economic growth. The results of the model, however, suggest that at least the LDCs may suffer from the migration due to the decreased attainment level of education and thus the resulting lower per capita output. Migration can hence deepen the poverty trap that the poor countries already face. If, however, the received remittances are used in education or other investments that helps the economy grow, the migration can still be positive also for the poor countries. The remittances may at least help to reduce the poverty of the LDCs in absolute terms.Maastamuutto on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä ja siitä on tullut yhä tärkeämpi ilmiö ympäri maailman. Muuttoa tapahtuu etenkin köyhistä maista rikkaisiin maihin ja sillä on monitahoisia vaikutuksia maiden talouskasvulle. Muuttoliikkeen myötä köyhät maat saattavat menettää osaavia työntekijöitään, jolloin tapahtuu niin kutsuttua aivovuotoa, jota voidaan pitää lähtömaan talouden kannalta epätoivottuna ilmiönä. Maastamuuttajien tekemät rahalähetykset kotimaahan sekä maastamuuton mahdollisesti lisäämä kannustin kouluttautua, voivat kuitenkin joidenkin tutkimusten valossa kääntää ilmiön lähtömaan kannalta jopa positiiviseksi. Etenkin rahalähetyksistä on tullut jatkuvasti merkittävämpi osa kehitysmaiden talouksien toimintaa ja on suuruusluokaltaan tänä päivänä jo yli kolme kertaa suurempi kuin virallinen kehitysapu. Tämän tutkielman tarkoitus on pyrkiä tarkastelemaan maastamuuton vaikutuksia kaikkein vähiten kehittyneiden maiden talouksiin. Tutkielmassa rakennetaan malli, joka pyrkii selittämään vähiten kehittyneiden maiden perheiden koulutusinvestointi- ja rahalähetyspäätöksiä. Lähtökohtana on altruistinen OLG-malli, jossa perheen vanhemman ja lapsen välinen kaksisuuntainen altruismi selittää vanhemman halua investoida lapsensa koulutukseen ja toisaalta lapsen halua lähettää vanhemmalleen rahaa ulkomailta. Perheenjäsenten käyttäytyminen johdetaan ensin suljetussa taloudessa ja sitten päätöksiä tarkastellaan talouden avautuessa maastamuutolle. Oletuksena on, että myös kouluttamattomat työntekijät voivat muuttaa maasta. Koulutettujen ja kouluttamattomien palkkojen suhteen ollessa kohdemaassa pienempi kuin lähtömaassa, ei koulutushalukkuus lisäänny. Koska kyse on kaikkein vähiten kehittyneistä maista, ei perheillä ole mahdollisuuksia päästä rahoitusmarkkinoille ja ovat siten likviditeettirajoitteisia. Näiden oletusten ja symmetrisen informaation vallitessa vanhempien koulutusinvestointihalukkuus laskee, sillä koulutuksen tuottama lisäarvo laskee. Maastamuuton hyödyt näyttävätkin rajoittuvan kaikkein köyhimpien maiden osalta rahalähetyksiin. Jos mallissa oletetaan epäsymmetrinen informaatio kohdemaan työnantajan ja lähtömaan työntekijän välillä, on mahdollista johtaa tulos, jossa lähtömaan koulutusinvestointihalukkuus kasvaa. Tämä johtuu siitä, että alhaisemman tuottavuuden koulutetut työntekijät pääsevät hyötymään korkeamman tuottavuuden työntekijöiden työpanoksesta. Vaikutus on kuitenkin vain väliaikainen ja mikäli työntekijöillä on mahdollisuus signaloida omaa osaamistaan kohtuullisin kustannuksin, jäävät nekin vaikutukset pieniksi. Epäsymmetrinen informaatio voi kuitenkin selittää kaikkein kyvykkäimpien maastamuuttajien kohtaamaa palkkadiskriminaatiota ja siitä seuraavaa korkeaa yrittäjyyttä suhteessa kohdemaan alkuperäisväestöön. Tutkielmassa ei oteta kantaa rahalähetysten vaikutuksiin talouskasvulle. Mallin tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ainakin kaikkein köyhimmät maat kärsivät maastamuutosta koulutusinvestointien ja sitä kautta talouden tuotoksen vähentymisen myötä. Tämä myös vaikeuttaa maiden nousua pois köyhyysloukusta. Köyhyyden vähentämisen kannalta maastamuuton vaikutukset voivat kuitenkin olla lähtömaalle positiivisia. Rahalähetykset parantavat köyhien maiden elintasoa ja mahdollisesti myös vauhdittavat talouskasvua, mikäli rahalähetyksiä suunnataan koulutukseen ja muihin kasvua tukeviin investointeihin.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record