Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen : Nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5994-82-7
Title: Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen : Nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä
Author: Juvonen, Tarja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Publisher: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura
Date: 2015-05-13
Belongs to series: Tiede - URN:ISSN:1799-9219
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5994-82-7
http://hdl.handle.net/10138/154135
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This doctoral dissertation examines the construction of agency among young people on the threshold of adulthood who are, or risk being, socially excluded. Adolescence involves many choices and decisions that impact later life, such as leaving the parental home and transitioning to independent living, establishing financial independence, making decisions about education and careers, and starting a family. An essential part of adolescence is the pursuit of autonomy and finding one s place in the adult world and its social order. Adolescents who cannot attain these goals are easily rejected as non-adults who fail to meet social expectations for different age groups and life stages. This rejection has the effect of excluding them from full citizenship. Emerging adulthood is particularly challenging for adolescents living in vulnerable circumstances who feel they are not yet ready or able to make decisions about their life. The choices they must make may also involve options that adolescents find dissatisfactory or difficult to handle. This dissertation explores young people s agency from a relational perspective, emphasising the social and contextual basis of agency rather than its individualist foundation. The relational perspective relates to autonomous agency primarily because the construction of autonomy can require the context of human relationships and mutual dependency. In contrast, an emphasis on agency that stresses individuality and independence may engender feelings of loneliness and insecurity as well as of going through the motions of a life with no true sense of meaning. People who work with and support adolescents should also bear in mind that wellbeing depends substantially on the ability of individuals to connect with others. A lack of relationships and a feeling of loneliness characterise the lives of many socially excluded and disadvantaged people. The relational perspective is particularly obvious among those without relationships. This dissertation employs a constructionist philosophy and a relational viewpoint. It focuses on outreach work and, more broadly, the service network that strives to help young people. The research data comprise documents from 2001 on street-based youth work, recordings from the development seminar of a working group, interviews with young people encountered during outreach work in 2010 and 2011, the working group s focus group discussions and recorded client visits. The four scientific articles included in the dissertation use content analysis and the voice-centred relational method to consider the themes of control, the construction of autonomous agency and the concept of having-to as it pertains to young people. The first of the articles discusses elements of control in outreach work. The three other articles explore the theme of agency and the associated relational perspective. The second and third articles examine the construction of young people s autonomous agency, first in tense meetings with outreach workers and the authorities, and then from the perspective of the challenges of independent living. The fourth article analyses the construction of adolescents agency from the viewpoint of cultural expectations, particularly the concept of having-to. The results of the articles inform the concluding section, which addresses the two research questions: How is the autonomous agency of young people constructed in the tense relationship of social control, professional support and having-to, and how is the relational approach connected to the construction of young people s autonomous agency? The results demonstrate that various social structures and service systems provide a framework for the construction of agency, particularly among young people who are or risk being socially excluded. Even the most autonomous individual must deal with certain have-to s and is the subject of control through both societal and social relationships. Both control and culturally defined having-to are factors that define the limits of agency based on freedom and choices. As clients of outreach work, adolescents who are or risk being socially excluded must negotiate with various societal representatives about the limits of their autonomy and range of choices and must respond to the expectation of stronger agency. Young people s experience of their agency and place in the world depends partly on social ties, relationships and the various resources available to them. Strengthening the agency of young people encountered through outreach work requires long-term partnership and support to help them succeed in the challenging transition to adulthood, which is limited by having-to. Interaction in outreach work, the parties meetings or failures to meet each other, plays an important role. Those involved in such work have the power to profoundly affect young people s lives as well as their ideas of themselves and their significance. External compulsion or decisions made without the adolescents contribution do not improve their self-understanding or autonomous agency, which are important to any definition of a good life.Tutkimus tarkastelee syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten toimijuuden rakentumista aikuisuuden kynnyksellä. Tutkimuksen lähtökohtana on, että nuoruus on elämänvaihe, johon kytkeytyy monia myöhempään elämänkulkuun vaikuttavia valintoja ja ratkaisuja, kuten irrottautuminen lapsuudenkodista ja itsenäisen asumisen aloittaminen, taloudellisen riippumattomuuden hankkiminen, koulutus- ja työurasta päättäminen sekä perheen perustaminen. Nuoruuteen kuuluu olennaisesti autonomian ja paikan löytäminen aikuisten maailmasta ja sen sosiaalisesta järjestyksestä. Tätä tutkimusta motivoi huomio siitä, että mikäli nuori epäonnistuu näissä tavoitteissa, hänet helposti luokitellaan ei-aikuiseksi, ja hän samalla pettää yhteiskunnan ikä- ja elämänvaiheisiin liittyvät odotukset. Nuori jää täysivaltaisen kansalaisuuden ulkopuolelle. Erityisen haastavaksi aikuistuminen muodostuu haavoittavissa oloissa eläville nuorille, jotka eivät koe olevansa valmiita tai kykeneviä tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä. Valinnat saattavat myös kohdistua vaihtoehtoihin, jotka ovat nuoren kannalta epätyydyttäviä tai vaikeasti hahmotettavia. Tutkimus lähestyy nuoren toimijuutta relationaalisesta näkökulmasta korostaen näin toimijuuden sosiaalista ja kontekstuaalista lähtökohtaa yksilökeskeisen sijaan. Relationaalisuuden näkökulmasta käsin nähtynä autonominen toimijuus rakentuu ihmisten välisissä suhteissa ja syvissä keskinäisissä riippuvuuksissa. Yksilöllisyyden ja riippumattomuuden painottaminen voikin johtaa itse toimijan kannalta yksinäisyyden ja epävarmuuden kokemuksiin sekä elämän suorittamiseen ilman todellista sisältöä. Myös auttamistyössä on tärkeää huomioida, että ihmisten ja erityisesti nuorten hyvinvointi riippuu merkittävässä määrin yksilöiden kyvystä liittyä toisiin ihmisiin. Suhteiden puuttuminen ja yksinäisyys leimaavat monen syrjäytyneen ja vähäosaisen elämää. Relationaalisuus on erityisen ilmeistä silloin, kun suhteita ei ole. Tämän konstruktionistiseen tieteenfilosofiaan sekä narratiiviseen tutkimusperinteeseen kytkeytyvän tutkimuksen kontekstina on etsivä työ sekä laajemmin käsitettynä se palveluverkosto, jossa nuoria pyritään auttamaan. Tutkimusaineisto koostuu vuonna 2001 kerätyistä katutyöhön liittyvistä asiakirjoista ja työryhmän kehittämispäivien taltioinneista sekä vuosina 2010 2011 tehdyistä etsivässä työssä kohdattujen nuorten haastatteluista, työryhmän fokusryhmäkeskusteluista sekä asiointikäyntien nauhoituksista. Tutkimukseen kuuluvissa neljässä tieteellisessä artikkelissa on hyödynnetty sisällönanalyysia sekä narratiivista metodia (voice-centered relational method), joiden avulla on analysoitu kontrollin, autonomisen toimijuuden rakentumisen sekä nuorten täytymisen teemoja. Artikkeleista ensimmäinen käsittelee etsivään työhön liittyviä kontrollin elementtejä. Toimijuuden teema ja siihen kytkeytyvä relationaalisuus läpäisevät kolmea seuraavaa artikkelia. Toisessa ja kolmannessa artikkelissa tutkitaan nuorten autonomisen toimijuuden rakentumista, ensiksi jännitteisissä auttamis- ja viranomaistyön kohtaamisissa ja sen jälkeen itsenäisen asumisen haasteiden näkökulmasta. Neljännessä artikkelissa jäsennetään nuorten toimijuuden rakentumista kulttuuristen odotusten ja erityisesti nuorten täytymisen näkökulmasta. Tutkimuksen yhteenvetoluvussa on artikkeleiden tulosten pohjalta vastattu kahteen tutkimuskysymykseen: miten nuorten autonominen toimijuus rakentuu sosiaalisen kontrollin, ammatillisen tukemisen ja nuorten täytymisen jännitteissä sekä miten relationaalisuus kytkeytyy osaksi nuorten autonomisen toimijuuden rakentumista? Tutkimustuloksista ilmenee, että erityisesti syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten toimijuuden rakentumista kehystävät erilaiset yhteiskunnalliset rakenteet ja palvelujärjestelmät. Autonomisimmankin yksilön täytyy ja häneen kohdistetaan niin yhteiskunnallista kuin sosiaalisten suhteiden mukanaan tuomaa kontrollia. Niin kontrolli kuin kulttuurisesti määrittynyt täytyminenkin voidaan määritellä tekijöiksi, jotka ilmaisevat vapaudesta ja valinnoista muodostuvan toimijuuden rajat. Syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret joutuvat auttamistyön piirissä ollessaan neuvottelemaan useiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa oman autonomiansa ja valinnanmahdollisuuksiensa rajoista sekä vastaamaan vahvemman toimijuuden odotukseen. Nuorten kokemus toimijuudestaan sekä paikastaan maailmassa riippuu osaltaan sosiaalisista kiinnikkeistä, suhteista sekä erilaisista resursseista, joita heillä on käytössään. Etsivässä työssä kohdattavien nuorten toimijuuden vahvistamisessa tarvitaan pitkäaikaista kumppanuutta ja tukea, jotta haastava ja täytymisen raamittama siirtymä aikuisuuteen onnistuisi. Etsivän työn vuorovaikutus, osapuolten kohtaaminen tai kohtaamattomuus on merkityksellistä. Auttamistyön toimijoilla on valtaa ulottua syvälle nuorten elämään, vaikuttaa heidän käsityksiinsä omasta itsestään ja merkityksestään. Ulkoapäin tulevat pakot tai ilman nuoren osallisuutta tehdyt ratkaisut eivät lisää nuoren itseymmärrystä tai autonomista toimijuutta, jotka kuitenkin ovat merkittäviä hyvän elämän merkityksiä, käsitettiinpä hyvä elämä sitten miten tahansa.
Subject: sosiaalityö
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record