Efficacy, Safety and Clinical Outcomes of Biologic Drugs in the Treatment of Rheumatoid Arthritis

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1000-8
Title: Efficacy, Safety and Clinical Outcomes of Biologic Drugs in the Treatment of Rheumatoid Arthritis
Author: Aaltonen, Kalle
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Pharmacy, Division of Pharmacology and Pharmacotherapy
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
Abstract: Rheumatoid Arthritis (RA) is an autoimmune disease, which is treated with anti-inflammatory and immunosuppressive medication comprising synthetic disease-modifying anti-rheumatic (sDMARDs) and biologic drugs. In this thesis all published randomized controlled trials studying the efficacy and safety of biologic drugs based on the inhibition of tumor necrosis factor (TNF) were identified, evaluated and pooled in using a systematic review including a meta-analysis. Then we pursued a cross-sectional overview on disease activity and medical treatment of patients with RA treated wthin the Finnish specialized healthcare. Finally, we executed two cohort studies in which we combined longitudinal patient data with information on the incidence of serious infections, malignancies and joint replacement operations retrieved from national registers. Forty-one articles reporting on 26 RCTs of TNF-inhibitors were included in the systematic review and meta-analysis. TNF-inhibitors as a monotherapy were more efficacious than placebo but comparable to methotrexate (MTX). TNF-inhibitor and MTX combination was superior to either MTX or TNF-inhibitor alone. TNF-inhibitors were relatively safe as compared to either MTX or placebo. The cross-sectional study revealed 91%, 58% and 21% of patients as concurrent users of (sDMARDs), glucocorticoids and biologics, respectively. The cohort studies showed that the adjusted incidence rate ratios (aIRRs) of infections compared to sDMARD users were 0.9 (95% CI 0.6-1.4) and 1.1 (95% CI 0.59-1.9) for the users of TNF-inhibitors and rituximab, respectively. The aIRRs of malignancies were similar between the sDMARD and biologics users. There were more primary joint replacement operations per 100 patient years among the users of biologic drugs (3.89, 95% CI 3.41 4.41) vs. DMARD (2.63, 2.35 2.94) users but slightly fewer revisions (0.65, 0.46 0.88 vs. 0.83, 0.68 1.01). Efficacy and safety of TNF-inhibitors are comparable to MTX and only few differences were observed between individual agents. Currently, more than 20% of Finnish RA patients are using biologic drugs, with a majority of them in combination therapy with sDMARDs. The incidence of serious infections and malignancies is comparable between the users of sDMARDs, TNF-inhibitors and rituximab. Compared to sDMARD users, biologic drugs users had a higher incidence of joint replacement operations while the durability of the prostheses were similar.Nivelreuma on autoimmuunisairaus, jonka oireisiin kuuluu reumatulehduksesta johtuvaa nivelarkuutta- ja turvotusta erityisesti käsissä ja jaloissa. Nivelreuman diagnoosi perustuu lääkärin tekemään arvioon potilaan voinnista, potilaan omaan arvioon oireistaan sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin. Nivelreuman hoito perustuu tulehdusreaktion hillintään ja sen tavoitteena on oireeton tauti. Suomalaisten hoitosuositusten mukaisesti lääkehoito aloitetaan metotreksaatilla tai tarvittaessa metotreksaatin, sulfasalatsiinin ja hydroksiklorokiinin sekä pieniannoksisen prednisolonin yhdistelmähoidolla. Mikäli näillä tavanomaisilla reumalääkkeillä ei saavuteta riittävää hoitovastetta tai ne ovat vasta-aiheisia potilaalla, voidaan hoitoa jatkaa biologisilla lääkkeillä. Väitöskirjatutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa etsittiin, arvioitiin ja yhdistettiin kaikki Tuumorinekroosifaktorin estoon perustuvia biologisen lääkkeitä koskevat satunnaistetut kontrolliryhmän sisältävät tutkimukset niiden tehon ja turvallisuuden selvittämiseksi. Seuraavaksi tehtiin poikkileikkaustutkimus erikoissairaanhoidon piirissä olevista nivelreumapotilaista, jotta tiedettäisiin suomalaisten nivelreumapotilaiden tyypillinen tautiaktiivisuus ja heillä käytetty lääkitys. Lopuksi tehtiin kaksi kohorttitutkimusta, joissa selvitettiin biologisen lääkehoidon aikaisten vakavien infektioiden ja syöpien ilmaantuvuutta sekä biologisen lääkehoidon vaikutusta tekonivelkururgian tarpeeseen ja uusintaleikkaustarpeeseen. Tulosten perusteella biologiset lääkkeet ovat satunnaistetuissa verrokkiryhmän sisältävissä tutkimuksissa olleet vähintään yhtä tehokkaita ja turvallisia kuin metotreksaatti. Yhdistelmähoitona metotreksaatin kanssa ne ovat tehokkaampia, mutta yhtä turvallisia kuin kumpikaan vaihtoehto yksinään. Biologisilla lääkkeillä hoidetut suomalaiset nivelreumapotilaat eivät saaneet enempää vakavia infektioita tai syöpiä kuin pelkästään tavanomaisilla reumalääkkeillä hoidetut potilaatkaan. Biologista lääkehoitoa saavilla potilailla oli enemmän tekonivelleikkauksia kuin tavanomaisten reumalääkkeiden käyttäjillä, mikä saattoi johtua biologisten lääkkeiden käyttäjien vaikeammasta taudista ja pidemmälle edenneistä niveleroosiosta.
URI: URN:ISBN:978-951-51-1000-8
http://hdl.handle.net/10138/154182
Date: 2015-05-29
Subject: farmasia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
efficacy.pdf 2.491Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record