Does Culture Affect Women’s Participation in STEM? : Evidence from Immigrant Women in Finland

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273084
Title: Does Culture Affect Women’s Participation in STEM? : Evidence from Immigrant Women in Finland
Author: Kalmbach, Aino
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273084
http://hdl.handle.net/10138/154597
Thesis level: master's thesis
Discipline: Economics
Taloustiede
Ekonomi
Abstract: Even though female education has boomed in recent decades, women remain underrepresented in study fields such as science, technology, engineering and mathematics (STEM) both in the number of students as in the number of graduates. Female underrepresentation in STEM study fields leads to inefficiency, if top talents opt out of STEM education regardless of their relatively higher ability. In this Master’s thesis I study the effect of culture on female underrepresentation in STEM study fields. Previous literature has linked female underrepresentation in STEM to e.g. differences in preferences, ability and competitiveness. The number of studies on the effect of culture on economic outcomes has been increasing in the 2000s. In this thesis, I use the epidemiological approach that has been used in previous literature on the subject. The approach studies the economic decisions of immigrants, as they differ by their cultural background but face the same markets and institutions in Finland. Thus, differences in cultural background would possibly lead to e.g. different educational decisions. I use a panel dataset from Statistics Finland. I concentrate on the cross-section of the year 2012. The dataset consists of two samples: firstly, a sample of immigrants who have moved to Finland not older than 10 years of age and who are 18-36 years old at the time of observation. Secondly, a 1/3 random sample of the 18—36 year old individuals in the original population is included. In this thesis I find that the culture of an immigrant woman’s country of origin is correlated with the likelihood of her enrolling in a STEM major study subject at the tertiary degree in Finland. I measure the culture of the country of origin by an odds ratio that reflects the likelihood of being a female STEM graduate in the country of origin. The result implies that women, who are originally from cultures where female share in STEM is relatively larger, have a higher likelihood to enrol in STEM in Finland, too. The sample size, however, very small due to the small amount of immigrants in Finland and limitations in the data. Hence, no definitive conclusions can be drawn from the result. The education of the parents of the immigrants is not tabulated in the data, so it is not possible to distinguish whether the higher likelihood to enrol in STEM is due to a higher likelihood to have a parent who is a professional in STEM.Naiset ovat nykyään huomattavasti aiempaa korkeammin koulutettuja. Naiset ovat yliedustettuina sekä korkeakoulussa opiskelevien että korkeakoulusta valmistuneiden joukossa lähes kaikissa maissa, myös Suomessa. Naiset ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta aliedustettuja luonnontiede- ja insinöörialoilla (STEM) sekä opiskelijoiden että valmistuneiden joukossa. Naisten aliedustus kyseisillä aloilla johtaa tehottomuuteen, jos huippukyvyt hakeutuvat kyvykkyydestään huolimatta muille aloille. Tässä Pro gradu – tutkielmassa tarkastelen kulttuurin vaikutusta naisten aliedustukseen luonnontiede- ja insinöörialoilla. Aiempi tutkimus on selittänyt naisten aliedustusta luonnontiede- ja insinöörialoilla muun muassa eroilla preferensseissä, kyvykkyydessä ja kilpailullisuudessa. Kulttuurin vaikutusta taloudellisiin tuloksiin on tutkittu enenevissä määrin 2000-luvulla. Hyödynnän tässä tutkielmassa kulttuurin vaikutusta tutkivassa kirjallisuudessa käytettyä ns. epidemiologista lähestymistapaa, joka tutkii maahanmuuttajien taloudellisia päätöksiä. Ajatuksena on, että maahanmuuttajat eroavat toisistaan kulttuuritaustaltaan, mutta asuessaan Suomessa he kohtaavat keskenään samat markkinat ja instituutiot. Erilainen kulttuuritausta ajaisi siis esimerkiksi erilaisiin kouluttautumispäätöksiin. Käytän Tilastokeskuksen paneeliaineistoa, josta tarkastelen vuoden 2012 poikkileikkausta. Aineisto koostuu kahdesta osasta. Ensimmäiseen osaan kuuluvat alle 10-vuotiaana maahan muuttaneet, havaintohetkellä 18–36 -vuotiaat maahanmuuttajat, joiden kumpikaan vanhempi ei ole suomalainen. Lisäksi aineistoon kuuluu yhden kolmasosan satunnaisotos 18–36 -vuotiaista kantaväestöön kuuluvista yksilöistä. Tutkielman päätuloksen mukaan maahanmuuttajanaisen alkuperämaan kulttuuri vaikuttaa todennäköisyyteen osallistua luonnontiede- tai insinöörialan pääaineeseen kolmannen asteen koulutuksessa Suomessa. Alkuperämaan kulttuuria mittaan todennäköisyyksien suhdeluvulla (odds ratio), joka kuvaa kussakin alkuperämaassa naisten todennäköisyyttä valmistua luonnontiede- tai insinöörialalta. Tuloksen mukaan naiset, joiden alkuperämaassa on suhteellisesti enemmän naisia STEM-aloilla, osallistuvat todennäköisemmin kyseisten alojen koulutukseen myös Suomessa. Otoskoko on kuitenkin hyvin pieni, sillä mahanmuuttajien määrä Suomessa on pieni ja aineiston rajoitukset rajoittavat tutkimuksen otosta entisestään. Siten tuloksesta ei voi vetää lopullisia johtopäätöksiä. Maahanmuuttajien vanhempien koulutustasoa ei havaita aineistossa, joten on mahdotonta sanoa, johtuuko korrelaatio vanhempien suuremmasta todennäköisyydestä olla kyseiseltä alalta valmistuneita.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record