Health problems of Finnish travellers : Focus on infections

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0005-4
Title: Health problems of Finnish travellers : Focus on infections
Author: Siikamäki, Heli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2014-09-19
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0005-4
http://hdl.handle.net/10138/154661
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Study I analyzed Finnish travellers health problems abroad during 2010 2012. Information was drawn from a database kept by an assistance organization of insurance companies covering 95% of Finnish cases requiring aid abroad. The study included 50 710 cases. These data were compared to numbers of Finnish travellers from the Official Statistics of Finland to calculate incidences of illness and injury at various destinations. The most common diagnostic categories proved to be infections (60%) and injuries (14%); the most frequent diagnoses were acute gastroenteritis (23%) and respiratory infections (21%). Incidence was high in Africa, southern Europe plus the eastern Mediterranean, and Asia. Pre-travel counselling appears advisable also for visitors to southern Europe. Means for preventing gastrointestinal and respiratory infections are needed. Study II explored the final diagnoses of returning travellers with fever. This retrospective investigation comprised 462 febrile adults returning from malaria-endemic areas admitted to the Helsinki University Central Hospital emergency room during 2005 2009. The most common diagnostic categories were acute diarrhoeal disease (27%), systemic febrile illness (15%), and respiratory illness (15%). One traveller in four had a potentially life-threatening illness; septicemia proved as common as malaria (5% vs. 4%); one in ten had more than one diagnosis. The results suggest that the diagnostic protocol in tertiary hospital should in addition to malaria smears comprise blood cultures, influenza rapid test, and HIV test. Study III analyzed surveillance data on malaria cases reported to the National Infectious Disease Register 1995 2008 totalling 484 cases, and related them to travel statistics and antimalarial drug sales. The number of visits to malaria-endemic areas increased, whereas malaria cases did not, and a decreasing trend appeared in antimalarial drug sales. Infections were mostly acquired in Africa (76%). The most common species was Plasmodium falciparum (61%). Of all cases, 42% proved of foreign origin; in 89%, the infection was contracted in the region of birth, implying that immigrants visiting friends and relatives constitute a risk group with a particular need for pre-travel advice. Study IV analyzed in detail the background information on malaria cases diagnosed in Finland 2003 2011. The data included 265 cases, 54% of whom were born in malaria-endemic countries, and 86% currently lived in non-endemic regions. Of those born in non-endemic regions, 81% had received pre-travel advice, but only 20% of those born in endemic ones. Among travellers infected with P. falciparum, 4% reported regular use of appropriate chemoprophylaxis, yet individual rechecking by interview revealed that none had been fully compliant. These data suggest that, if taken conscientiously, mefloquine, atovaquone/proguanil, and doxycycline are effective as chemoprophylaxis against P. falciparum malaria.Väitöstutkimuksessa selvitettiin suomalaisten matkailijoiden terveysongelmia, erityisesti infektioita. Ensimmäisessä osatyössä kartoitettiin sairauksien ja vammojen esiintyvyyttä ulkomaanmatkoilla. Aineistona käytettiin tietokantaa, joka kattaa noin 95 % vakuutusyhtiöiden palveluorganisaatioiden apua ulkomailla käyttäneistä suomalaistapauksista vuosilta 2010 2012 (50 710 tapausta). Lukuja verrattiin Tilastokeskuksen tietoihin suomalaisista matkailijoista. Yleisimmiksi terveysongelmiksi osoittautuivat infektiot (60 %). Tavallisimmat diagnoosit olivat turistiripuli (23 %) ja hengitystieinfektiot (21 %). Terveysongelmia esiintyi eniten Afrikassa, Etelä-Euroopassa ja itäisen Välimeren maissa sekä Aasiassa matkustavilla. Terveysneuvontaa olisi siis syytä antaa kaukomaille matkustavien lisäksi myös Etelä-Eurooppaan suuntaaville. Erityisesti kaivattaisiin keinoja turistiripulin ja hengitystieinfektioiden ehkäisyyn. Toisessa osatyössä selvitettiin matkan jälkeisen kuumeen syitä. Aineistona olivat malaria-alueelta palanneet kuumepotilaat Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalla 2005 2009. Sairauskertomuksista selvitettiin 462 potilaan lopulliset diagnoosit. Yleisimmiksi diagnoosiryhmiksi osoittautuivat ripulitauti (27 %), kuumeinen yleisinfektio (15 %) ja hengitystieinfektio (15 %). Potilaista 26 %:lla todettiin potentiaalisesti henkeä uhkaava sairaus, ja sepsis osoittautui yhtä yleiseksi kuin malaria (5 % vs. 4 %). Potilaista 10 % sai useamman kuin yhden uuden diagnoosin. Kuumeilevan matkailijan perustutkimuksiin sairaalassa tulisi tulosten perusteella kuulua malarianäytteiden lisäksi veriviljely, influenssapikatesti ja HIV-testi. Kolmannessa osatyössä tarkasteltiin Tartuntatautirekisteriin vuosina 1995 2008 kirjattua 484:ää malariatapausta. Suurin osa tartunnoista oli saatu Afrikasta (76 %). Yleisimmäksi aiheuttajaksi todettiin Plasmodium falciparum (61 %). Potilaista 42 % oli ulkomaalaista syntyperää, ja heistä 89 % oli saanut tartunnan synnyinseudullaan. Entisessä kotimaassaan vierailevat maahanmuuttajat osoittautuivat siis malarian riskiryhmäksi, jolle matkailuneuvontaa tulisi erityisesti suunnata. Neljännessä osatyössä analysoitiin Suomessa vuosina 2003 2011 todettujen 265 malariatapauksen taustatiedot. Potilaista 54 % oli syntynyt malaria-endeemisellä alueella. Tutkimushetkellä 86 % asui ei-endeemisellä alueella. Suomessa syntyneistä 81 % oli saanut matkaa edeltävää terveysneuvontaa, mutta endeemisissä maissa syntyneistä vain 20 %. Taustatiedot kertoivat, että P. falciparum -infektion saaneista 4 % oli käyttänyt asianmukaista estolääkitystä. Tarkastushaastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, ettei lääkettä ollut otettu ohjeen mukaan. Oikein käytettynä atovakoni + proguaniilia, doksisykliiniä ja meflokiinia voikin edelleen pitää tehokkaina malarian estolääkkeinä.
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
healthpr.pdf 1.449Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record