Ommeltiin vaan, niin hyvä tuli. : Kotiompelijana maalaiskylässä 1940-1950-lukujen vaihteessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191262
Title: Ommeltiin vaan, niin hyvä tuli. : Kotiompelijana maalaiskylässä 1940-1950-lukujen vaihteessa
Author: Pohjola, Tanja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191262
http://hdl.handle.net/10138/154901
Thesis level: master's thesis
Abstract: Thesis narrates a dressmaker's life in a small village called Itäkylä, located in Lappajärvi municipality in the late 1940s and in the early 1950s. This study is placed in the history of craft and craft culture. It is a narrative study; the literature and empiric data discusses with each other through the entire study. The aim was to understand the studied phenomenon, in this case the dressmaker's work and to describe and interpret it in the light of her time. How much the environment in which she grew up affected the dressmaker's career choice? What was Itäkylä's craft culture like during the Second World War and after it? What kind of craft traditions the dressmaker's childhood home offered and above all, what it was like to be a dressmaker in the 1940s and 1950s in a small rural village community? The perspective of this study is in micro-history and craft culture that surrounded the dressmaker. The study is a narrative and the empiric data consists of interviews with 83 years old informant. The aim was to collect her stories, and the transcribed data consists of sixty pages. The interview data was processed in a narrative way; a new story, the dressmaker's biography was created on the basis of it. The analysis is a data-oriented narrative content analysis. The data were divided in eight different themes, which reflected the study's chronology. During the dressmaker's childhood and youth, crafts were present in everyday life and they were associated with positive memories and encouragement. In the stories she told, the post-war countryside is coloured as a world that was dominated by women. Itäkylä was known for its linen fields. Crafts were villagers' daily life and an important economic activity. The dressmaker's work in the late 40s and early 50s seems to have been a busy but rewarding occupation, where the most stress was caused by the shortage of fabrics and materials. Due to the period of shortage, the dressmaker's ingenuity was under severe strain. She has, however, experienced herself as a self-confident seamstress. Patterns were not used in making clothes, which was typical in rural areas. The informant's home environment and surrounding craft culture seem to have been a good seedbed on her way to become a dressmaker.Tutkielmassa käsitellään kotiompelijan työnkuvaa pienessä Lappajärven Itäkylässä 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Käsityötieteessä aihe sijoittuu käsityön historian ja käsityökulttuurin piiriin. Kyseessä on narratiivinen tutkimus, jossa tutkimuskirjallisuus ja aineisto keskustelevat keskenään läpi koko tutkimuksen. Tavoitteena oli ymmärtää tutkittavaa ilmiötä, eli kotiompelijan työtä, sekä kuvata ja tulkita sitä aikansa valossa. Miten paljon kasvuympäristö vaikutti kotiompelijan uravalintaan? Millaisesta käsityöperinteestä kotiompelija ponnisti ammattiinsa ja ennenkaikkea, millaista elämä oli kotiompelijana 40- ja 50-lukujen vaihteessa pienessä maalaisessa kyläyhteisössä? Tutkielman näkökulma on kotiompelijaa ympäröineessä käsityökulttuurissa. Näin ollen tutkimuksen voi sanoa hipovan myös etnologiaa eli kansantiedettä. Tutkielma sivuaa myös pienyhteisöjä tutkivaa mikro-historiaa. Tutkimusote on narratiivinen ja aineisto koostuu tutkimushetkellä 83-vuotiaan informantin haastatteluista. Tavoitteena oli kerätä kertomuksia tutkimuksen aineistoksi ja litteroitua aineistoa kertyikin kuusikymmentä sivua. Kerrottujen tarinoiden pohjalta luotiin kronologinen kertomus, kotiompelijan elämänkerta. Haastatteluaineisto käsiteltiin narratiivisesti; sen perusteella luotiin uusi tarina. Analyysi on narratiivinen sisällönanalyysi, eli se on aineistolähtöistä. Aineisto jaettiin kahdeksaan aihepiiriin, jotka mukailivat tutkielman kronologiaa. Käsityöt ovat olleet tutkimushenkilön lapsuudessa ja nuoruudessa läsnä joka päivä ja niihin on liittynyt positiivisia muistoja ja kannustusta. Sodan jälkeinen maaseutu värittyy kerrotuissa tarinoissa naisten hallitsemana maailmana. Itäkylä on ollut tunnettu pellavapelloistaan. Käsityöt ovat olleet kyläläisten arkipäivää ja tärkeä elinkeino. Kotiompelijan työ 40-luvun lopulla ja 50-luvun alussa vaikuttaa olleen kiireistä mutta antoisaa työtä, jossa eniten stressiä on aiheuttanut kankaiden ja materiaalien vähyys. Pula-ajasta johtuen tutkimuskohteena olleen kotiompelijan kekseliäisyys on joutunut kovalle koetukselle. Hän on kuitenkin kokenut itsensä varmaksi tekijäksi. Vaatteiden valmistus on tapahtunut maaseudun kotiompelijoille tyypilliseen tapaan ilman kaavoja. Tutkimushenkilön kotiolot ja häntä ympäröinyt käsityökulttuuri vaikuttavat olleen hyvä kasvualusta matkalla kotiompelijaksi.
Subject: kulttuuri
ompelu
narratiivisuus
pula-aika
elämänkerrat
ompelijat
pukeutuminen
käsityöt
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record