Äidin raskaudenaikaisen masennuksen yhteys lapsen temperamenttipiirteisiin kuuden kuukauden iässä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191146
Title: Äidin raskaudenaikaisen masennuksen yhteys lapsen temperamenttipiirteisiin kuuden kuukauden iässä
Author: Poutanen, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191146
http://hdl.handle.net/10138/154906
Thesis level: master's thesis
Abstract: Prenatal conditions alter fetal development in ways that may have long-term effects on the child's later physical and psychological development and health. According to the fetal programming hypothesis, the environment of the uterus may permanently affect the structure and operation of the organs of the fetus as well as its phenotype. One explanation for the disturbance in fetal development is the glucocorticoid hypothesis, which assumes that the increased glucocorticoid content in the mother's system during pregnancy has a negative effect on fetal development. According to research, early exposure to glucocorticoids may have a lasting effect on the offspring's neural development, and these effects may manifest in various ways in the child's development. The hypothesis states that one adverse factor to fetal development is the mother's prenatal depression, as depression is associated with increased amounts of glucocorticoid. Prenatal depression is a relatively common condition, but its effects on fetal development have not been widely studied and are not very thoroughly known. Research has indicated that prenatal depression has a connection to various developmental problems in the child, such as psychological disorders and impaired cognitive development. Prenatal depression has also been found to have a connection to a more negative (e.g. more timid) temperament in the child. The goal of this thesis is to study the connections between the mother's prenatal depression and the child's temperamental traits. The research material consists of 2 445 mothers, whose symptoms were charted a total of 14 times during the entire pregnancy and afterwards. In addition, the mothers assessed their child's temperament at the age of approximately six months. Based on the results obtained, a higher incidence of symptoms of depression strongly predicts a more negative affectivity in the child. In addition, symptoms of prenatal depression predict a lower orienting/regulation and a lower surgency/extraversion. The reasons for these links have not so far been explained, but a possible explanation is the damage in the early development of the central nervous system of the fetus caused by the mother's high prenatal glucocorticoid content. Especially damage in the hippocampus and amygdala could explain the child's elevated negative affectivity and, conversely, lower surgency/extraversion.Raskaudenaikaiset olosuhteet muokkaavat sikiön kehitystä tavoilla, joilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen myöhempään fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen ja terveyteen. Sikiön ohjelmointihypoteesin mukaan kohdussa vallitseva ympäristö voi muokata pysyvästi sikiön elinten rakennetta ja toimintaa sekä aiheuttaa pysyviä vaikutuksia sikiön fenotyyppiin. Yksi sikiön kehityksen häiriintymisen selittäjä on glukokortikoidihypoteesi, jonka mukaan äidin elimistön kohonnut glukokortikoidihormonipitoisuus raskauden aikana vaikuttaa negatiivisesti sikiön kehitykseen. Tutkimusten mukaan varhainen altistuminen glukokortikoideille voi aiheuttaa pysyviä vaikutuksia jälkikasvun hermoston kehitykseen ja nämä vaikutukset voivat näkyä syntyneen lapsen kehityksessä usealla eri kehityksen osa-alueella. Glukokortikoidi-ohjelmoitumisen näkökulmasta yksi sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttava tekijä on äidin raskaudenaikainen masennus, sillä masennustiloihin liittyy tyypillisesti elimistön kohonneet glukokortikoidipitoisuudet. Raskaudenaikainen masennus on suhteellisen yleinen sairaus, mutta sen vaikutuksia sikiön kehitykseen ei vielä ole tutkittu kovin laajasti, eikä niitä vielä tunneta kovin perusteellisesti. Tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että äidin raskaudenaikainen masennus on yhteydessä monenlaisiin lapsen kehityksellisiin ongelmiin, kuten psyykkisiin sairauksiin tai heikentyneeseen kognitiiviseen kehitykseen. Lisäksi raskaudenaikaisen masennuksen on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä lapsen negatiivisempaan (mm. pelokkaampaan) temperamenttiin. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää äidin raskaudenaikaisten masennusoireiden ja lapsen temperamenttipiirteiden välisiä yhteyksiä. Aineisto koostuu 2445 äidistä, joiden masennusoireita kartoitettiin yhteensä 14 ajankohtana koko raskauden keston ajan sekä raskauden jälkeen. Tämän lisäksi äidit arvioivat lapsensa temperamenttia tämän ollessa noin kuuden kuukauden ikäinen. Saatujen tulosten perusteella raskaudenaikaiset korkeammat masennusoirepistemäärät ennustavat erittäin vahvasti lapsen suurempaa negatiivista emotionaalisuutta. Tämän lisäksi äidin raskaudenaikaiset masennusoireet ennustavat lapsen matalampaa suuntautumista/säätelyä ja matalampaa positiivista emotionaalisuutta. Toistaiseksi yhteyksien syitä ei ole pystytty selittämään, mutta yksi vahvimmista selittäjistä on äidin raskaudenaikaisen korkean glukokortikoidipitoisuuden aiheuttamat häiriöt sikiön keskushermoston varhaisessa kehityksessä. Etenkin hippokampuksen ja amygdalan vauriot voisivat selittää lapsen suurempaa negatiivista emotionaalisuutta ja päinvastoin vähäisempää positiivista emotionaalisuutta.
Subject: glukokortikoidit
raskaudenaikainen masennus
sikiön ohjelmointihypoteesi
temperamentti
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record