Peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat kulttuuristen identiteettien ja monikulttuurisuuden rakentajina

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191222
Title: Peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat kulttuuristen identiteettien ja monikulttuurisuuden rakentajina
Author: Kortesmäki, Henna-Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505191222
http://hdl.handle.net/10138/154940
Thesis level: master's thesis
Abstract: The object of my thesis is to solve how Finnish primary school music books approach non-western cultures and their music, and how they construct cultural identities. In this research, I see identities as socially and discursively constructed: identity of "others" is always formed in relation to "us". Biased or negative descriptions may affirm stereotypes and prejudice of a certain group. This study is based on the ideology of multicultural education: the aim is to teach students to understand and value different perspectives and offer equal rights to different groups in society. As for music education, it means that different cultures should be approached from their own perspective, taking into account the musical diversity and dynamic nature of cultures. For my thesis I analysed two series of primary school music books: Soi (published by WSOY) and Musiikin mestarit (Otava) for grades 1–2, 3–4 and 5–6. All six books were published in the past two decades and encompass the majority of music books that are generally being used in the Finnish primary schools. I applied discourse analysis as research method for my study. It aims at understanding language as social behavior in a certain cultural and historical context. Within discourse analysis, I chose the critical approach as I was interested in the way the discourses were used to produce, renew and question unequal power relations, depending on how they positioned people. My aim was to observe how the cultures were represented and positioned in relation to "us" in the data. I categorized lyrics, pictures and their captions as per cultural areas, mainly by their geographical location. After that I observed the verbal and visual representations and how identities were constructed by them. I found many repeated and strong representations of certain cultural groups. They created a hegemonic discourse, which failed to take into account the diversity of the culture but instead repeated and boosted existing stereotypes of it. Identities of "others" were constructed in relation to "us" as a part of a long historical continuum. However, there were differences between books. The amount of different cultural contents, captions and photos in relation to drawings grew towards higher grades. Yet only Soi 5–6 had a clear attempt to approach other cultures from a multicultural perspective. On the whole, critical discourse analysis offered an interesting perspective to observe schoolbooks, and would be necessary for all authors, in order to improve multicultural approach in Finnish music education. Nevertheless, multicultural approach should be acknowledged already in teacher education in order to prepare teachers to approach different music cultures in their future work.Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, miten musiikin oppikirjoissa representoidaan "ei-länsimaisia" kulttuureita ja niiden musiikkeja ja miten representaatiot rakentavat kulttuurisia identiteettejä. Tutkielmassani identiteetit nähdään sosiaalisesti ja diskursiivisesti rakentuneina: "muiden" identiteetit rakentuvat puheessa, teksteissä ja kuvissa aina suhteessa "meihin". Yksipuoliset tai negatiiviset "muiden" kuvaukset voivat vahvistaa kulttuurisia stereotypioita ja ennakkoluuloisia asenteita. Näitä eriarvoisuutta lisääviä diskursseja tutkielmani pyrkii tuomaan esille. Taustalla on monikulttuurisen kasvatuksen ideologia; sen mukaan oppilaita tulisi kasvattaa tiedostamaan ja arvostamaan erilaisia näkemyksiä ja yhteiskunnan erilaisille ryhmille tulisi tarjota samat oikeudet. Musiikinopetuksessa tulisi siis tarkastella vieraita kulttuureita niiden omista lähtökohdista käsin – maailman musiikillinen rikkaus sekä kulttuurien moninaisuus ja dynaamisuus huomioiden. Oma aineistoni koostui kahdesta musiikin kirjasarjasta: Musiikin mestarit (Otava) ja Soi (WSOY). Oppikirjat jakautuivat luokille 1–2, 3–4 ja 5–6, joten analyysissä oli mukana yhteensä kuusi oppikirjaa. Kaikki oppikirjat olivat 2000-luvulla julkaistuja ja muodostivat kattavan osan nykyisin käytössä olevista musiikin oppikirjoista. Valitsin analyysimenetelmäksi diskurssianalyysin – analyysimenetelmän, jonka avulla pyritään ymmärtämään kielenkäyttöä sosiaalisena toimintana tietyssä tilanteen, kulttuurin ja yhteiskunnan kontekstissa. Analyysissä painottui diskurssianalyysin kriittinen näkökulma; kiinnostus kielen kautta ilmeneviin valtasuhteisiin. Diskurssien avulla voidaan tuottaa, vahvistaa ja muuttaa epätasa-arvoisia valtasuhteita riippuen siitä, miten ne esittävät ja asemoivat ihmisiä. Lähdin tarkastelemaan näitä esittämisen ja asemoinnin tapoja aineistossani. Luokittelin oppikirjojen sanoitukset, asiatekstit ja kuvat kulttuurialueittain, minkä jälkeen tarkastelin oppikirjoissa käytettyjä kielellisiä ja kuvallisia representaatioita ja niiden pohjalta muodostuvaa diskurssien hegemonisuutta laajempaa historiallista ja yhteiskunnallista kontekstia vasten. Löysin aineistosta monia toistuvia ja vahvoja, hegemonisen diskurssin muodostavia representaatioita, jotka eivät jättäneet tilaa erityisyydelle vaan toistivat ja vahvistivat yhtenäisiä ja stereotyyppisiä käsityksiä tietyistä kulttuureista. Identiteettien rakentuminen suhteessa "meihin" näkyi osana pitkää historiallista jatkumoa. Oppikirjojen välillä oli kuitenkin eroja. Muiden kulttuurien käsittely ja asiatekstien sekä valokuvien määrä kasvoi ylemmille luokille mentäessä. Kuitenkin vain Soi 5–6:ssa näkyi merkkejä monikulttuurisen musiikinopetuksen lähestymistavoista. Kriittinen diskurssianalyysi tarjosi kiinnostavan näkökulman oppikirjojen tarkasteluun ja olisi hyödyksi myös oppikirjojen tekijöille. Monikuttuurinen näkökulma tulisi kuitenkin huomioida jo opettajankoulutuksessa, jotta luokanopettajilla olisi valmiuksia käsitellä vieraiden kulttuurien musiikkeja opetuksessaan.
Subject: toiseus
monikulttuurisuuskasvatus
monikulttuurinen musiikinopetus
kriittinen diskurssianalyysi
oppikirja
identiteetti
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record