Empatisoinnin ja systemoinnin yhteys autistisiin piirteisiin normaaliväestössä

Abstract

Goals: The emphatizing-systemizing theory (E-S theory) states that emphatizing and systemizing helps us understand gender differences in normal population and the causes of autism spectrum disorders. Emphatizing is the capacity to recognize and predict other people's emotions and thoughts and to respond appropriately. Systemizing is the drive to analyze nonagentive systems and create if-then rules in order to predict their behavior. In general, women have a stronger drive to emphatize and men have a stronger drive to systemize. Extreme male brain theory (EMB Theory) is an extension to the E-S theory. According to the EMB Theory, autism is a result of the extreme of the normal male cognitive profile. In recent years, it has been noticed that autistic traits can also be found in normal population. One might expect that the relationship between emphatizing, systemizing and autistic traits would also be found in healthy individuals. However, not much research has been done on this subject and the results have been somewhat mixed. There have also been some weaknesses in the methods used in previous research. In this paper, I examine the relationship between emphatizing, systemizing and autistic traits in normal population using a wide variety of measurements. The hypothesis is that low emphatizing and high systemizing are related to the amount of autistic traits.

Method: 3084 participants took part in an online study. The study consisted of questionnaires and computerized tests.

Results and Discussion: Low emphatizing and high systemizing were related to the amount of autistic traits. The negative relationship between emphatizing and autistic traits was bigger than the relationship between systemizing and autistic traits. Tests that measured emphatizing and systemizing abilities correlated only weakly to the amount of autistic traits. Low emphatizing was related to autism's social difficulties. High systemizing was related to the interest toward numbers and patterns associated with autism. It seems that emphatizing and systemizing are linked to different parts of the autistic phenotype.

Tavoitteet: Empatisointi-systemointiteorian (E-S-teoria) mukaan empatisoinnin ja systemoinnin avulla voidaan ymmärtää terveiden ihmisten sukupuolieroja sekä autismin kirjon häiriöiden kehittymistä. Empatisoinnilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa toisten ajatukset ja tunteet ja vastata niihin asiaankuuluvasti. Systemoinnin avulla puolestaan pyritään löytämään elottomien asioiden välisiä syy-seuraussuhteita ja tällä tavoin ennustamaan niiden toimintaa. Naisten ajatellaan olevan keskimäärin miehiä taipuvaisempia empatisoimaan ja miesten naisia taipuvaisempia systemoimaan. E-S-teoriaan liittyvässä äärimmäisten miesten aivojen teoriassa (EMB-teoria) autismi nähdään äärimmäisenä muotona miehille tyypillisestä tiedonkäsittelystä, eli vähäisestä empatisoinnista ja korostuneesta systemoinnista. Viime vuosina on huomattu, että autismin kirjon piirteitä esiintyy myös normaaliväestössä. Näin ollen olisi oletettavaa, että vähäinen empatisointi ja korostunut systemointi olisivat yhteydessä autististen piirteiden määrään myös terveillä ihmisillä. Tätä on kuitenkin tutkittu hyvin vähän ja tulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia. Aiempien tutkimusten menetelmissä on ollut myös puutteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella empatisoinnin ja systemoinnin yhteyttä autistisiin piirteisiin normaaliväestössä monipuolisin menetelmin. Hypoteesina on, että matala empatisointitaipumus ja korkea systemointitaipumus ovat yhteydessä autististen piirteiden määrään.

Menetelmät: Tutkimuksen aineisto kerättiin e-lomakkeella ja siihen osallistui 3084 henkilöä. Empatisointia ja systemointia arvioitiin sekä kyselylomakkeiden että kykytehtävien avulla.

Tulokset ja johtopäätökset: Vähäinen empatisointi ja korostunut systemointi olivat yhteydessä autististen piirteiden määrään. Empatisoinnin negatiivinen yhteys oli systemoinnin positiivista yhteyttä suurempi. Kykytehtävien osalta yhteydet jäivät heikoiksi, mutta olivat hypoteesin suuntaisia. Vähäinen empatisointi oli yhteydessä autismiin liittyviin sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksiin. Systemointi puolestaan oli yhteydessä autismiin liittyvään kiinnostukseen numeroista ja kaavoista. Empatisointi ja systemointi näyttäisivät siis liittyvän autismin eri osa-alueisiin.