Masentuneisuuden ja vihamielisyyden kaksisuuntainen yhteys

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505221274
Title: Masentuneisuuden ja vihamielisyyden kaksisuuntainen yhteys
Author: Nikolainen, Paula
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201505221274
http://hdl.handle.net/10138/155018
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives: Depression is one of the most common mental disorders. It causes significant individual suffering as well as societal economic burden. In this study hostility refers to a multidimensional personality trait, which includes cynicity and paranoia towards others and feelings of anger. Previous studies have shown that hostility is associated with depressive symptoms and different psychosocial problems. However, it is not known if there is a two-way relationship between depressive symptoms and hostility over time. Thus, the aim of the current study was to examine, whether depressive symptoms predict higher levels of hostility, and also, whether hostility predicts later depressive symptoms. The hypothesis was that depressive symptoms would predict higher hostility. No hypothesis was set to whether hostility would predict later depressive symptoms. Methods: The sample of this study (n=1528) has been collected in a longitudinal and still ongoing study (the Young Finns study) started in 1980 of the risk factors for coronary heart disease of Finns of age 24–39 in 2001. Depressive symptoms were measured in 2001 and 2007 using a modified version of Beck's depression inventory (mBDI). Hostility was evaluated in 2001 and 2007 using three different scales which measure cognitive and affective dimensions of hostility. The scales of cognitive dimensions (cynicity and paranoia) are originally a part of the MMPI and SCL-90R inventories. Affective dimensions were measured using the anger scale included in Buss and Durkee's hostility scale. The research setting controlled for perceived social support, socioeconomic status and health behavior and they were assessed in 2001. Results and conclusions: A two-way relationship between depressive symptoms and hostility was found. The controlled factors did not attenuate the association between depressive symptoms and hostility. In addition, this study found that perceived low level of social support, a lower socioeconomic status, smoking and the male sex were weak predictors of hostility. This study also supports earlier results that depressive symptoms and hostility are relatively permanent traits. Recognizing a two-way relationship of depression and hostility may help in developing interventions for both conditions.Tavoitteet: Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveydenhäiriöistä. Se aiheuttaa merkittävää yksilöllistä kärsimystä ja yhteiskunnallista taloudellista kuormitusta. Tässä työssä vihamielisyydellä tarkoitetaan moniulottuvaista persoonallisuuden piirrettä, jossa korostuvat kyynisyys ja epäluuloisuus muita ihmisiä kohtaan, sekä vihaisuuden tunne. Aiemmissa tutkimuksissa vihamielisyys on yhdistetty masennusoireiden kokemiseen sekä erilaisiin psykososiaalisiin ongelmiin. Ei kuitenkaan tiedetä, onko masentuneisuudella ja vihamielisyydellä kaksisuuntaista yhteyttä pitkällä aikavälillä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako vihamielisyys masennusoireita, sekä sitä, ennustavatko masennusoireet korkeampaa vihamielisyyden tasoa. Hypoteesina oli, että korkeampi vihamielisyyden taso ennustaisi myöhempiä masennusoireita. Hypoteesia siitä, ennustavatko masennusoireet vihamielisyyttä ei asetettu etukäteen. Menetelmät: Tutkimuksen otos (n=1528) koostui vuonna 1980 aloitetusta ja yhä käynnissä olevasta sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kartoittavasta pitkittäistutkimuksesta (LASERI), jonka osallistujat olivat vuonna 2001 24–39-vuotiaita suomalaisia. Masennusoireita mitattiin vuosina 2001 ja 2007 Beckin depressiokyselyn muunnelmalla (mBDI). Vihamielisyyttä arvioitiin vuosina 2001 ja 2007 kolmella eri asteikolla, jotka mittaavat vihamielisyyden kognitiivista ja affektiivista ulottuvuutta. Kognitiivisen ulottuvuuden asteikot (kyynisyys ja epäluuloisuus) ovat alun perin osa MMPI ja SCL-90R–kyselyjä. Affektiivista ulottuvuutta mitattiin ärtyneisyysskaalalla, joka sisältyy Bussin ja Durkeen vihamielisyysmittariin. Tutkimusasetelmassa kontrolloitiin koetun sosiaalisen tuen määrä, sosioekonominen asema ja terveystottumukset ja tiedot näistä kerättiin tutkimukseen osallistuneilta vuonna 2001. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksessa havaittiin, että masennusoireilla ja vihamielisyydellä on kaksisuuntainen yhteys, ja ne ennustavat voimakkaasti toisiaan pitkällä aikavälillä. Tutkimusasetelmassa kontrolloidut muut tekijät eivät heikentäneet masentuneisuuden ja vihamielisyyden välistä yhteyttä. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että miessukupuoli, koetun sosiaalisen tuen vähäisyys, alempi sosioekonominen asema ja tupakointi ennustivat lievästi korkeampaa vihamielisyyden tasoa. Tutkimus myös vahvisti aiemman tutkimuksen mukaisesti masentuneisuuden ja vihamielisyyden olevan melko pysyviä ominaisuuksia. Tieto siitä, että masentuneisuudella ja vihamielisyydellä on kaksisuuntainen yhteys voi auttaa sekä vihamielisyyden että masentuneisuuden vähentämiseen pyrkivien interventioiden kehittämisessä.
Subject: masennus
masennusoireet
vihamielisyys
pitkittäistutkimus
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Nikolainen.pdf 262.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record