The effects of habitat changes, conservation measures and interspecific interactions on forest-dwelling hawks

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1370-2
Title: The effects of habitat changes, conservation measures and interspecific interactions on forest-dwelling hawks
Author: Björklund, Heidi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Department of Biosciences, Ecology and Evolutionary Biology
Finnish Museum of Natural History Luomus
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-06-26
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1370-2
http://hdl.handle.net/10138/155074
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Human-caused habitat changes have led to declines of many species by impairing their occurrence, reproduction and interactions with other species. In Northern Europe, intensive forestry has transformed boreal forests and worsened conditions of species dependent on old forest, but the mechanisms by which habitat changes affect species are often unknown. In my dissertation, I examined habitat changes, their effects and habitat-associated breeding performances of three declining forest-dwelling hawks, the northern goshawk (Accipiter gentilis), the common buzzard (Buteo buteo) and the honey buzzard (Pernis apivorus). These species can compete for nest sites and goshawks can also predate the buzzards. Raptors may lack nest sites in managed forests which is why their nesting has been supported by constructing artificial nests. I analysed the breeding success of the hawks in artificial nests since their benefits as a conservation measure were not previously analysed. Finally, I studied the conditions when dominant species can exclude subordinate ones in competition for suitable nest sites. According to my results, old forests have decreased and young forests increased throughout southern Finland. These changes are adverse for the goshawk whose breeding success improves when old spruce forests are more abundant and young forests scarce around their nests. Breeding performances of the common buzzard and honey buzzard were not significantly associated with habitats. However, common buzzards were reluctant to re-occupy nests surrounded by a vastness of old forest. The breeding success of the goshawk and common buzzard was lower in artificial nests than in natural ones. Thus, this measure aimed at enabling hawk breeding in managed forests seems to conflict with its conservation objectives. I discuss the possible contributing factors and directions for further investigations. Interspecific interactions with other raptors proved to be important when a subordinate hawk decided on territory occupancy. Common buzzards prefer to occupy safe territories, where threats of goshawk predation and interference competition with other raptors are small. Thus, interspecific raptors that are predators or competitors may exclude subordinate raptors from their territories, and thereby contribute to their occurrence. Adverse interactions with other raptors may even impede a subordinate raptor from fully exploiting the periodic food peaks. My dissertation shows that for each species, it is crucial to identify the most relevant spatiotemporal scales in order to identify, how external disturbances affect them most. Long-term data is of paramount importance to detect these scales.Ihmisen aiheuttamat elinympäristömuutokset ovat monien lajien taantumisen suurin syy, sillä ne vaikuttavat lajien esiintymiseen, lisääntymiseen sekä lajienvälisiin vuorovaikutuksiin. Pohjois-Euroopassa tehometsätalous on muokannut boreaalisia metsiä ja heikentänyt erityisesti vanhojen metsien lajien elinoloja. Elinympäristömuutosten vaikutusmekanismeja ei kuitenkaan aina tunneta. Tutkin väitöskirjassani kolmen vähentyneen metsäpetolinnun, kanahaukan (Accipiter gentilis), hiirihaukan (Buteo buteo) ja mehiläishaukan (Pernis apivorus), elinympäristön muutoksia, muutosten vaikutuksia sekä pesimistulokseen vaikuttavia elinympäristötekijöitä. Lajit voivat kilpailla pesäpaikoista, mutta kanahaukka voi myös saalistaa hiiri- ja mehiläishaukkoja. Talousmetsissä haukoille sopivia pesäpaikkoja on niukasti, joten pesintää on avustettu rakentamalla tekopesiä. Tutkin haukkojen pesimistulosta tekopesissä, joiden hyötyjä suojelutoimenpiteenä ei ole tarkasteltu. Lisäksi tutkin, missä oloissa vahvemmat lajit voivat syrjäyttää alisteiset lajit sopivilta pesäpaikoilta. Tulosteni mukaan vanhat metsät vähentyivät haukkojen reviireillä ja Etelä-Suomessa, kun taas nuorten metsien osuus kasvoi. Nämä muutokset ovat haitallisia etenkin kanahaukalle, jonka pesimismenestys kasvaa vanhan kuusimetsän osuuden kasvaessa ja nuoren metsän osuuden vähentyessä reviirillä. Hiiri- ja mehiläishaukalla ei havaittu merkitsevää yhteyttä elinympäristön ja pesimistuloksen välillä. Hiirihaukat eivät kuitenkaan mielellään asuttaneet uudestaan pesiään, joiden ympärillä oli paljon vanhaa metsää. Kanahaukan ja hiirihaukan pesimismenestys oli alhaisempi tekopesissä kuin haukkojen omissa pesissä. Haukkojen avuksi ajateltu suojelukeino vaikuttaa siten olevan ristiriidassa suojelutavoitteidensa kanssa. Tarkastelen tähän mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä sekä tarvittavia lisäselvityksiä. Vuorovaikutussuhteet muiden petolintulajien kanssa osoittautuivat tärkeiksi alisteisen petolintulajin päättäessä asettumisesta reviirille. Hiirihaukka suosii turvallisia reviirejä, joilla uhat kanahaukan saalistuksesta ja muiden petolintulajien häirinnästä ovat pieniä. Hallitsevat petolintulajit voivat siten syrjäyttää alisteisen petolintulajin reviiriltä ja vaikuttaa sen esiintymiseen ja kannankokoon. Epäedulliset vuorovaikutukset muiden petolintulajien kanssa voivat jopa estää alisteista petolintulajia hyödyntämästä täysimääräisesti saalislajiensa ajoittaisia huippuvaiheita. Väitöskirjani osoittaa, että on tärkeää tunnistaa kullekin lajille oleelliset alueelliset ja ajalliset mittakaavat, jotta tiedetään, millä tavalla ulkoiset häiriöt vaikuttavat lajiin eniten. Lajien pitkäaikaisaineistot ovat ensiarvoisen tärkeitä näiden mittakaavojen selvittämiseksi.
Subject: Ecology
Evolutionary Biology
ekologia
evoluutiobiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
theeffec.pdf 255.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record