Household energy technology projects in voluntary carbon markets : storylines of co-benefits

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273144
Title: Household energy technology projects in voluntary carbon markets : storylines of co-benefits
Author: Karhunmaa, Kamilla
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273144
http://hdl.handle.net/10138/155333
Thesis level: master's thesis
Discipline: Social and Public Policy
Yhteiskuntapolitiikka
Samhällspolitik
Abstract: This Master’s thesis has two sections. The first section is a methodological introduction that presents the data collection and analysis methods. The second part is an article ’Household energy technologies in voluntary carbon markets: storylines of co-benefits’ that has been sent to the international, peer-reviewed journal Global Environmental Change. The thesis examines how the co-benefits of voluntary carbon market offset projects are conceptualized in household energy technology projects. Carbon markets have been presented as one of the solutions for climate change mitigation. In carbon offsetting, emissions produced in one place are compensated through reducing emissions elsewhere. Offset projects have been financed especially in the global South. In addition to reducing emissions, carbon offset projects are justified on the basis of creating local co-benefits. The focus of this thesis is on the voluntary carbon markets, where the price of emission reduction credits is influenced by perceptions of created co-benefits. Household energy technologies are technologies that produce emissions reductions either through increasing energy efficiency or using renewable energy. Three technologies that have been popular project types in the voluntary carbon markets are examined, namely improved cookstoves, ceramic water purifiers and biodigesters. The popularity of the technologies is based on win-win assumptions where the technologies are seen to tackle multiple goals, such as climate mitigation and development. The research material consists of interviews with 18 experts. The interviewees consisted of representatives of NGOs, carbon offset project developers, donors, carbon standards and entrepreneurs. The interviewees were selected based on their familiarity with household energy technologies and voluntary carbon markets. The interviews were conducted in Cambodia in March 2013. In addition, publicity material, speeches and documents from an international seminar on clean cooking was reviewed. The concept of storylines is used to examine how the co-benefits of household energy technologies are conceptualized. Storylines are middle-range concepts that enable a discourse-analytical approach to research. What is viewed as a relevant problem, how it has been created, how it should be solved and by whom are all important elements of a storyline. The research presents three different storylines through which the co-benefits of household energy technology projects are conceptualized in voluntary carbon offset projects. The first storyline focuses on the impacts of the technologies on the users’ health. The storyline emphasizes the efficiency of the technologies as key to producing health impacts. The second storyline criticizes current ownership practices in carbon offset projects. The storyline claims that the greatest co-benefits would be realized if users would receive monetary compensation for the emissions reductions they produce. The third storyline emphasizes the role of developing local markets for the technologies. In the storyline, co-benefits are realized when local employment is improved and local markets developed. The first and third storyline were the most dominant ones in the analyzed material. Both storylines stressed the importance of scientific expertise and markets. The storylines differed in their views towards supporting local markets for producing the technologies versus importing more efficient technologies. The critical stance of the second storyline towards current practices in carbon credit revenue distribution was less present in the research material. Discursive forms, such as storylines, can influence what type of projects succeed in creating positive images and receiving better prices for the emissions reductions produced. How the co-benefits of household energy technologies are conceptualized carries material implications through influencing what type of projects are successful in the voluntary carbon markets.Tämä pro gradu -tutkielma on kaksiosainen. Ensimmäinen osio on artikkeli ’Household energy technologies in voluntary carbon markets: storylines of co-benefits’, joka on lähetetty kansainväliseen, vertaisarvioituun julkaisuun ’Global Environmental Change’. Toinen osio on metodologinen liite, joka esittelee tarkemmin tutkimuksen aineistonkeruuseen ja analyysiin liittyvät metodologiset valinnat. Tutkielma tarkastelee tarinalinjojen kautta, miten vapaaehtoisten hiilimarkkinaprojektien oheishyödyt hahmotetaan kotitalousenergiateknologiaprojekteissa. Hiilimarkkinoita on esitetty yhdeksi ratkaisuksi ilmastonmuutoksen hillitsemiselle. Hiilikompensaatioprojekteissa yhtäällä tuotettuja päästöjä kompensoidaan maksamalla rahallinen hyvitys päästöjen vähentämisestä toisaalla. Päästövähennystoimia on rahoitettu erityisesti globaalissa etelässä. Päästöjen globaalin vähenemisen lisäksi projekteja perustellaan niiden tuottamilla paikallisilla oheishyödyillä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan erityisesti vapaaehtoisia hiilimarkkinoita, joissa päästöyksiköiden hintojen määrittelyyn vaikuttavat käsitykset hiilikompensaatioprojektin tuottamista oheishyödyistä. Kotitalousenergiateknologiat ovat teknologioita, jotka vähentävät kotitalouksien aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä lisäämällä joko energiatehokkuutta tai uusiutuvan energian käyttöä. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti kolmea teknologiaa, jotka ovat olleet suosittuja projektityyppejä vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla globaalissa etelässä: energiatehokkaita liesiä, keraamisia vedenpuhdistimia ja biokaasukeittimiä. Teknologioiden suosio perustuu oletuksiin, joiden mukaan ne tuottavat sekä globaaleja päästövähennyksiä että paikallisia kehityshyötyjä. Aineisto koostuu kahdeksantoista asiantuntijan haastatteluista. Asiantuntijat edustavat kansalaisjärjestöjä, projektien kehittäviä ja rahoittavia tahoja sekä hiilimarkkinaprojekteja sertifioivia tahoja. Asiantuntijoiden valintaa ohjasi heidän asiantuntemuksensa kotitalousenergiateknologioista ja vapaaehtoisista hiilimarkkinoista. Haastattelut tehtiin Kambodžassa maaliskuussa 2013. Haastatteluaineiston lisäksi tutkimuksessa käytettiin esitelmiä ja dokumenttiaineistoja kansainvälisestä seminaarista, jonka aihepiiri oli kotitalousenergiateknologiat ja niiden markkinoiden sekä käyttöönoton lisääminen. Aineiston analyysissä käytettiin diskurssianalyysin käsitettä tarinalinja. Tarinalinjat ovat keskitason käsitteitä, jotka mahdollistavat diskurssianalyyttisen lähestymistavan tutkimukseen. Tarinalinjoissa tiivistyy, mikä nähdään ongelmana, miten ongelma on luotu sekä miten ja kenen tulisi ratkaista ongelma. Analyysissä nousi esille kolme erilaista tarinalinjaa, joiden kautta hahmotetaan kotitalousenergiateknologioiden oheishyötyjä hiilikompensaatioprojekteissa. Ensimmäisessä tarinalinjassa korostuvat kotitalousenergiateknologioiden vaikutukset teknologioiden käyttäjien terveyteen. Tarinalinjassa painottuu teknologioiden tehokkuus terveysvaikutuksien tuottajina. Toisessa tarinalinjassa korostuu kriittisyys nykyisillä päästökompensaatiomarkkinoilla vallitsevia omistajuuskäytäntöjä kohtaan. Tarinalinjassa esitetään, että hiilikompensaatioprojektien suurin oheishyöty toteutuisi, jos teknologioiden käyttäjät saisivat rahallisen korvauksen tuottamistaan päästöyksiköistä. Kolmas tarinalinja korostaa paikallisten markkinoiden kehittämistä teknologioille. Tarinalinjassa hiilikompensaatioprojektien suurin oheishyöty toteutuu, kun paikallista työllisyyttä lisätään ja markkinoita kehitetään. Ensimmäinen ja kolmas tarinalinja olivat yleisimpiä aineistossa. Molemmat tarinalinjat korostivat tieteellisen asiantuntijuuden ja markkinoiden tärkeyttä. Tarinalinjat erosivat toisistaan suhtautumisessaan siihen, olisiko syytä tukea paikallisia markkinoita kotitalousenergiateknologioiden kehittämisessä vai tuoda maahan tehokkaampia teknologioita. Toisen tarinalinjan kriittisyys hiilimarkkinoilla vallitsevia omistajuuskäytäntöjä kohtaan oli vähemmän esillä aineistossa. Käsitykset hiilikompensaatioprojektien oheishyödyistä vaikuttavat siihen, minkälaiset projektit onnistuvat luomaan myönteisiä mielikuvia ja täten saamaan parempia hintoja päästövähennysyksiköilleen. Diskursiivisilla muodoilla, kuten tarinalinjoilla, voi olla suoria materiaalisia vaikutuksia siihen, minkälaisia projekteja vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla tuotetaan ja ostetaan.
Subject: climate
development
voluntary carbon markets
storylines
technology
household
vapaaehtoiset hiilimarkkinat
tarinalinjat


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Karhunmaa_Yhteiskuntapolitiikka.pdf 500.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record