Tähtikudospistiäisen (Acantholyda posticalis (Matsumura)) biologinen torjunta Steinernema feltiae (Filipjev) -sukkulamadoilla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201506101451
Title: Tähtikudospistiäisen (Acantholyda posticalis (Matsumura)) biologinen torjunta Steinernema feltiae (Filipjev) -sukkulamadoilla
Author: Mäkelä, Tommi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201506101451
http://hdl.handle.net/10138/155816
Thesis level: Master's thesis
Discipline: Växtproduktions biologi
Plant Production Biology
Kasvintuotannon biologia
Abstract: The great web-spinning pine-sawfly is a common species in Finland. Few mass outbreaks have occurred in Europe, but they have last a long time. Yet first outbreak in Finland was observed at Yyteri region near Pori in 2006. Larvae use pine needles as nutrient. It is estimated that 100–200 larvae/m2 is a level for severe forest damage. There have been many locations containing 200–500 larvae/m2 at the Yyteri region. There is tourism and nature value in Yyteri and so chemical control was not the first option. That is why biological control was used and the most promising seem to be Steinernema feltiae. It was commercially available and spraying it was simple. The purpose of the research was to find out how S. feltiae could be used to reduce the great web-spinning pine-sawfly on a large scale. Spraying was done by using agricultural spraying equipment attached to tractors. Photoelecton traps were used and soil samples of larvae were collected. Control traps gathered 65.0 % of adults in 2011 while treatment traps gathered 35.0 %. In 2012 traps collected 48.6 % and 51.4 %, respectively. Traps gathered 120 adults in 2011. Main swarming was 2012 and 469 adults were caught. Some unreliability is involved in results because of the high spatial distribution of larvae in soil. Differences between years might be explained by earlier metamorphosis of the great web-spinning pine-sawfly to adult, increased deviation of trap results and grassier field conditions. Chilly weather might also have prevented nematodes performing at maximum capacity in 2012. In soil samples 88.6 % of the great web-spinning pine-sawflies were alive. It seems that most of them would be overwinter for fourth year. Most of the dead great web-spinning pine-sawflies (90.3 %) were found in organic soil layers. However, the clear-cut area has stayed at 200 ha for now.Suomessakin esiintyvä tähtikudospistiäinen on harvoin aiheuttanut metsätuhoja Euroopassa, mutta niiden ilmetessä tuhot ovat olleet laajoja ja pitkäkestoisia. Tiettävästi Suomen ensimmäinen tähtikudospistiäisen massaesiintymä havaittiin Porin Yyterissä vuonna 2006. Keski-Euroopassa huomattavan metsätuhon kynnyksenä on pidetty 100–200 toukkaa/m2. Yyterissä otetuissa maanäytteissä toukkia on ollut 200–500 kpl/m2. Ravintona tähtikudospistiäinen käyttää männyn neulasia toukkavaiheessa. Yyterin matkailu- ja luontoarvojen takia kemiallinen torjunta ei ollut ensisijainen vaihtoehto. Torjunta olisi vaatinut kallista lentolevitystä erityisjärjestelyineen. Biologisista torjuntakeinoista Steinernema feltiae -sukkulamatoa pidettiin lupaavimpana vaihtoehtona, koska sen levitys oli yksinkertaista ja sitä oli saatavilla kaupallisesti biologiseen torjuntaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää S. feltiae -lajin soveltuvuutta tähtikudospistiäisen torjunnassa suuren mittakaavan levityksenä metsäympäristöön. Sukkulamatojen levityksessä käytettiin traktoriin kytkettäviä kasvinsuojeluruiskuja. Seuranta suoritettiin hyönteispyydyksin ja maaperäkairanäyttein. Vuonna 2011 pyydysseurannassa kontrolliyksilöiden osuus oli 65,0 % ja sukkulamatotorjuttujen 35,0 %. Vuonna 2012 vastaavat osuudet olivat 48,6 % ja 51,4 %. Pääparveilu tapahtui 2012, jolloin pyydyksiin kertyi 469 aikuista, kun vastaavasti 2011 niitä kertyi 120. Seurannan luotettavuutta ja tuloksien tulkintaa heikentää suuri hajonta ja tähtikudospistiäisten voimakas kasautuminen pistemäisesti, joka näkyi myös kairanäytteissä. Vuosien välistä eroa selittänee osin hakkuuaukean heinittyminen, tähtikudospistiäisten aikaisempi aikuistuminen ja pyydysten välinen hajonta. Kevään viileys on voinut heikentää sukkulamatojen toimintaa. Kairanäytteiden yksilöistä valtaosa (88,6 %) oli eläviä tähtikudospistiäisiä. Yllättäen suuri osa toukista näytti jäävän edelleen talvehtimaan. Kuolleista 90,3 % oli ylimmässä orgaanisessa kerroksessa. Tuhoalue on toistaiseksi pysynyt käytännössa? ennallaan.
Subject: Acantholyda posticalis
Steinernema feltiae
biological control
forest pest
nematodes
sawfly
biologinen torjunta
sukkulamato
metsätuholainen
sahapistiäinen


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record