" – et ku kiertelee ja kattelee, ja pyytää kertomaan ja näyttämään" : Luokanopettajien näkökulmia matematiikan vaikeuksien tunnistamiseen ja oppilaiden tukemiseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133490
Title: " – et ku kiertelee ja kattelee, ja pyytää kertomaan ja näyttämään" : Luokanopettajien näkökulmia matematiikan vaikeuksien tunnistamiseen ja oppilaiden tukemiseen
Author: Ervasti, Marianna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133490
http://hdl.handle.net/10138/156167
Thesis level: master's thesis
Abstract: The purpose of the study was to research class teachers' perspectives on mathematical difficulties, identification of difficulties and how teachers justify support that they use. Earlier research has shown that about half of the pupils, who have mathematical difficulties, don't get at all or enough remedial education or part-time special education. In other words there is need to explain, why pupils don't get the support that they need. The theoretical framework of the study consists of definition of mathematical difficulties from cognitive, affective and environmental perspectives. Additionally I have dealt with identification and assessment of mathematical difficulties at a general level and also at the school context. Research data consist of five theme interviews, which were made to class teachers in metropolitan area in Finland. Class teachers were from three different schools and everyone had at least four years' experience in teaching. Theme interviews were made in December 2014. Research was qualitative case study. Transcribed interviews were analyzed by using content analysis. Research result was that class teachers' definition of mathematical difficulties was focused on cognitive weaknesses. The other result was that teachers used widely observation and somewhat exams in identifying mathematical difficulties. Cooperation in identification didn't stand out compared to observation and exams. The challenge in identification for example was, that teachers felt like they couldn't identify difficulties early enough or they didn't had the knowledge to assess, what causes mathematical difficulties. It seemed that the teacher's action was the main component in identifying difficulties. Third result was that some teachers primarily supported pupils in the classroom than offered them remedial education or part-time special education. Also the schools resources were a challenge for the remedial support or part-time special education. However it seemed that pupils were getting support even if they didn't get support as a remedial support or as a part-time special education. The results of the study raise a concern over, what kind of mathematical difficulties are noticed and supported in schools. Perhaps schools should notice better also the affective part of the mathematical difficulties and also emphasize cooperation in identification of difficulties and in planning the support.Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia luokanopettajien käsityksiä matematiikan vaikeuksista, niiden tunnistamisesta sekä siitä, miten opettajat perustelevat eri tukimuotojen käyttöä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on tullut esille, että vajaa puolet oppilaista, joilla on matematiikan vaikeuksia, ei ole saanut ollenkaan tai on saanut hyvin vähän tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Tutkimusongelman asettelun taustalla oli tarve selvittää, miksi kaikki oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea matematiikassa. Tutkimuksen teoria-osassa olen määritellyt matematiikan vaikeudet kognitiivisesta, affektiivisesta ja ympäristötekijöiden näkökulmista. Lisäksi olen käsitellyt matematiikan vaikeuksien tunnistamista ja arviointia yleisesti sekä myös koulukontekstissa. Tutkimusaineisto koostui viidestä luokanopettajalle tehdystä teemahaastattelusta. Luokanopettajat olivat kolmesta eri pääkaupunkiseudun koulusta ja kaikilla oli vähintään neljän vuoden kokemus opettajan työstä. Teemahaastattelut toteutettiin joulukuussa 2014. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Litteroidut haastattelut analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että luokanopettajien matematiikan vaikeuksien määrittelyissä painottuivat vaikeuksien kognitiiviset syyt. Lisäksi tutkimuksessa tuli selville, että luokanopettajat käyttivät vaikeuksien tunnistamisessa paljon havainnointia sekä jonkin verran myös kokeita. Yhteistyö tunnistamisessa ei korostunut suhteessa muihin tunnistamisen keinoihin. Opettajat kertoivat tunnistamisen haasteena olevan muun muassa, etteivät he aina tunnistaneet vaikeuksia ajoissa tai osanneet tunnistaa vaikeuksien taustalla olevia syitä. Matematiikan vaikeuksien tunnistaminen näytti jäävän siis opettajan havaintojen varaan. Luokanopettajien tukimuotojen perusteluissa tuli esiin, että osa opettajista ensisijaisesti tuki oppilasta luokassa. Tukimuotojen käytön haasteena tulivat esiin koulun resurssit. Se, ettei opettaja tarjonnut oppilaalle tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta ei siis välttämättä tarkoittanut, ettei oppilas olisi saanut tukea. Tutkimuksen tulokset nostavat kuitenkin esiin huolen siitä, minkälaisia matematiikan vaikeuksia huomioidaan ja tuetaan kouluissa. Kouluissa tulisikin kenties huomioida paremmin myös matematiikan vaikeuksien affektiivista puolta sekä korostaa enemmän yhteistyötä vaikeuksien tunnistamisessa ja tuen tarpeen määrittämisessä.
Subject: matematiikan vaikeudet
matematiikan oppimisvaikeudet
tunnistaminen
arviointi
kolmiportainen tuki
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Marianna-Progradu2015.pdf 871.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record