Tietoinen läsnäolo perusopetuksessa : Pilottikokeilu mindfulness-harjoitusten käytöstä kuudennessa luokassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133528
Title: Tietoinen läsnäolo perusopetuksessa : Pilottikokeilu mindfulness-harjoitusten käytöstä kuudennessa luokassa
Author: Särkkä, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133528
http://hdl.handle.net/10138/156180
Thesis level: master's thesis
Abstract: Mindfulness is regarded as the cognitive ability of being aware of what is happening at the moment, without judging or trying to reach certain goals (e.g. Napoli, 2004). Mindfulness as a part of school teaching is discussed more and more, but there is still only little academic research on the topic (Burke, 2009). Mindfulness meditation practices have been proved to positively change brain function (Davidson et. al., 2003), and to increase mental well-being, learning and self-acceptance (Grossman et. al. 2004; Chiesa, Calati & Serretti, 2011; Carson & Langer, 2006). In addition, mindfulness as a part of teaching can help pupils to discard the mindless way of learning, which restricts learning and the perception of new information (Langer, 2000). A few pilot studies have been conducted in the United States (Napoli, Krech & Holley, 2008; Flook et. al., 2010), which gave the base for this study. The aim of this study was to run a pilot study on using mindfulness meditation practices in primary school teaching, and to find out the success and usability of the method according to the experiences of the pupils and the teacher. The research questions are: 1) How did the pupils experience the mindfulness meditation practices? 2) How did the teacher evaluate the experiment and the usability of the method in class? 3) What did the experiences of the pupils and the teacher, as well as observation, reveal on the success of the experiment and on the usability of the method at school? The data of the study was gathered in a sixth grade class in primary school. 17 of the 24 pupils in the class participated in the study. The pupils took part in mindfulness meditation practices twice a week for a month. After the practices they answered a short questionnaire, and after the last practice a longer questionnaire. The teacher answered to an e-mail interview in the beginning of the study and another one at the end. Additional data was gathered by observing in the classroom. The data was arranged by using the methods of content analysis, and analyzed by the methods of discourse analysis, using also some methods of narrative analysis. The practices regarded mostly as a positive, or at least a neutral experience. Both the pupils and the teacher used a discourse that referred to achieving in school world, on the other hand both of them also spoke of the practices as a way of relaxing and finding peace of mind at school. The pupils also reported they were experiencing something new and strange, and some of them expressed need of speaking out their feelings and thoughts. The teacher regarded the practices more as a way of getting in touch with one's inner self rather than as a way of activating attentiveness. She tended to avoid the practices in restless situations in class, even though in her opinion the method was useful and meaningful in general. The results reveal the need for mindfulness practices in schools for discarding the mindless approach to studying as something boring, which would open new possibilities for multi-dimensional learning. In addition, mindfulness practices may serve as a method in processing feelings. For best results, the teachers using the method should be given enough information on the versatility and the benefits of mindfulness meditation practices.Mindfulness eli tietoinen läsnäolo on kognitiivista alttiutta olla tietoinen siitä, mitä tapahtuu tällä hetkellä, ilman tuomitsemista tai pyrkimystä tiettyyn lopputulokseen (esim. Napoli, 2004). Tietoisesta läsnäolosta osana opetusta puhutaan yhä enemmän, mutta tieteellistä tutkimusta on vielä melko vähän (Burke, 2009). Mindfulness-meditaation on todettu muuttavan aivojen toimintaa positiivisella tavalla (Davidson et. al, 2003). Tutkimukset ovat antaneet näyttöä siitä, että tietoisesta läsnäolosta on hyötyä henkisen hyvinvoinnin, oppimisen sekä itsensä hyväksymisen kannalta (esim. Grossman et. al. 2004; Chiesa, Calati & Serretti, 2011; Carson & Langer, 2006), ja koulussa harjoitettu tietoinen läsnäolo voi auttaa pois ns. ei-tietoisesta (mindless) tilasta, jossa uusien asioiden havainnointi ja oppiminen on rajoittunutta (Langer, 2000). Yhdysvalloissa on toteutettu joitakin pilottikokeiluja (Napoli, Krech & Holley, 2008; Flook et. al., 2010), joita käytettiin pohjana tämän tutkimuksen kokeilua suunniteltaessa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli käsitellä tietoisen läsnäolon harjoituksia osana perusopetusta, tarkastella niiden onnistumista sekä selvittää menetelmän käytettävyyttä oppilaiden ja opettajan kokemusten perusteella. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat kokeilun aikana: 1) Millä tavalla oppilaat kokivat tietoisen läsnäolon harjoitukset? 2) Millä tavoin opettaja arvioi kokeilun toteutumista ja menetelmän käytettävyyttä luokkatilanteissa? 3) Mitä asioita havaittiin liittyen kokeilun toimivuuteen sekä tietoisen läsnäolon harjoitusten käyttöön koulussa oppilaiden ja opettajan kokemusten sekä observoinnin perusteella? Tutkimuksen aineisto kerättiin perusopetuksen kuudes luokka, jonka 24 oppilaasta tutkimukseen osallistui 17. Oppilaat osallistuivat kuukauden ajan kahdesti viikossa tietoisen läsnäolon harjoituksiin, joiden jälkeen heiltä kerättiin vastaukset pieneen kyselyyn. Lisäksi oppilaat vastasivat laajempaan kyselyyn koko kokeilun päätteeksi. Opettaja vastasi sähköpostihaastatteluun kokeilun alussa ja sen jälkeen. Lisäksi aineistoa kerättiin observoiden. Aineisto järjestettiin sisällönanalyysin keinoin ja sitä analysoitiin diskurssianalyysin avulla, myös narratiivisen analyysin keinoja hyödyntäen. Harjoitukset koettiin pääosin positiivisiksi tai vähintään neutraaleiksi. Sekä opettajan että oppilaiden vastauksista erottui toisaalta suorittamiseen viittaava puhetapa liittyen kouluun ja opiskeluun, toisaalta harjoituksista puhuttiin rentouttavana ja mielenrauhaa tuottavana toimintana. Oppilaat ilmaisivat myös uuden ja oudon kokemista, ja osalla heistä oli tarve kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan enemmänkin. Opettaja liitti harjoitukset enemmän sisäisen maailman kohtaamiseen kuin esimerkiksi tarkkaavaisuuden kehittämiseen. Hän koki tarvetta välttää harjoitusten käyttöä silloin, jos luokassa oli levottomuutta aiheuttavia tekijöitä, vaikka muuten kokikin menelmän mielekkääksi ja käyttökelpoiseksi. Tulokset viittaavat siihen, että tietoisen läsnäolon harjoituksille olisi käyttöä, jotta koulussa päästäisiin irti ei-tietoisesta "opiskelu on tylsää" -ajatusmallista ja näin avattaisiin mahdollisuuksia monipuolisempaan oppimiseen. Lisäksi tietoisen läsnäolon harjoitukset ovat yksi tunteiden käsittelyn väline. Menetelmää opetuksessaan käyttäville opettajille tulisi antaa tarpeeksi tietoa mindfulness-harjoitusten monipuolisista käyttötarkoituksista ja hyödyistä, jolloin menetelmää voisi käyttää hyödyksi myös levottomuutta herättävien tilanteiden käsittelyssä.
Subject: pilottikokeilu
tapaustutkimus
tietoisuustaidot
tietoinen läsnäolo
mindfulness
mindlessness
MMP
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record