Olinko minä liian ankara : Kaarlo Juho Vitalis Ollila – Klaukkalan Metsäkylän kyläkoulun johtaja 42 vuoden ajan

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201509093627
Title: Olinko minä liian ankara : Kaarlo Juho Vitalis Ollila – Klaukkalan Metsäkylän kyläkoulun johtaja 42 vuoden ajan
Author: Rantala, Sirpa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201509093627
http://hdl.handle.net/10138/156460
Thesis level: master's thesis
Abstract: This qualitative Master's thesis is a narrative case study which examines life of an elementary school teacher who worked for 42 years in the same school in a municipality located in Uusimaa region in the early 20th century. The study began from the researcher's interest in village school teacher's role, status and long work history in the same village school where the researcher herself was working on the end of the same century for 27 years. The investigation determines who Kaarlo Juho Vitalis Ollila was and what he was like as a teacher and educator. The study aims to answer what kind meaning Ollila's teaching had to his students and their parents. It is also being pointed out how teacher Ollila's life and development of the village could be seen and experienced in the village, and what role teacher Ollila's family had in the development of the school and village. Previous studies show that the village school teacher has been quite alone and separate from the villagers when entering teacher's position in the village community and the villagers were expecting good teacher's signs from the new teacher. Villagers also required the teacher to participate in the development of the village. 16 villagers born in the years 1908 – 1941 were interviewed in this study. Nine of the interviewees were men and seven were women. All the interviewees were lively older people motivated to interviewing. Data was gathered as theme interviews which took place mainly in the interviewees' homes. Data were transcribed by the theme.Tämä laadullinen pro gradu -tutkielma on narratiivinen tapaustutkimus, jossa tarkastellaan 42 vuotta samalla koululla työskennelleen kansakoulunopettajan elämänvaiheita Uudenmaan kunnassa 1900-luvun alkupuolella. Tutkimus käynnistyi tutkijan kiinnostuksesta kyläkoulun opettajan rooliin, asemaan ja pitkään työhistoriaan samassa kyläkoulussa, jossa tutkija itse oli työskennellyt saman vuosisadan loppupuolella 27 vuotta. Tutkimuksessa selvitetään, kuka Kaarlo Juho Vitalis Ollila oli ja millainen hän oli opettajana ja kasvattajana. Tutkimus pyrkii vastaamaan myös siihen, minkälainen merkitys Ollilan opetustyöllä oli hänen oppilailleen ja heidän vanhemmilleen. Lisäksi tuodaan esiin, miten opettaja Ollilan elämäntyö ja kylän kehittäminen näkyivät ja koettiin kylässä ja millainen rooli opettaja Ollilan perheellä oli koulun ja kylän kehittämisessä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kyläkoulun opettaja on ollut varsin yksin ja erillään kyläläisistä tullessaan opettajaksi kyläyhteisöön ja kyläläiset ovat odottaneet hyvän opettajan tunnusmerkkejä opettajalta. Kyläläiset myös ovat edellyttäneet opettajan osallistuvan kylän kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa haastateltiin vuosina 1908 – 1941 syntyneitä kyläläisiä. Haastateltavia oli 16, joista yhdeksän oli miehiä ja seitsemän oli naisia. Kaikki haastateltavat olivat vireitä ja haastatteluun motivoituneita ikäihmisiä. Aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluna lähinnä haastateltavien kodeissa. Aineisto litteroitiin teemoittain. Tutkimuksen tuloksena oli tarkka, melko ankara ja raittiushenkinen kansakoulunopettaja Ollila. Hän suoritti oppilaiden mielestä opetustyönsä hyvin. Oppilaat kunnioittivat ja toisaalta pelkäsivät häntä. Ollila oli herbartilaisuuden ja työkoulun kannattaja. Koulun oppimisympäristönä toimi melko paljon koulun piha-alue. Oma perhe osallistui Ollilan opettajantyön tukemiseen. Ollilan merkitys kyläyhteisölle oli merkittävä varsinkin postinkulun järjestäjänä kylään, harrastustoiminnan virittäjänä ja kylän nuorison kasvattajana niin koulussa kuin vapaa – ajalla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, entiset oppilaat muistavat opettajansa luonteesta enemmän kuin hänen ulkonäöstään. Ollila täyttää kyläläisten näkökulmasta suurimman osan hyvän opettajan tunnusmerkkejä. Tutkimuksen tuloksista nousee yllättäen esiin erityisesti Ollilan vaimon, rouvaksi kutsutun, rooli kyläyhteisön kehittäjänä ja miehensä työn tukijana ja työtoverina.Myös pojan vahva rooli apuopettajana on merkittävä. Saadut tulokset tukevat ja vahvistavat aiempia tutkimuksia kansakoulunopettajan roolista työssään kyläkoulussa ja kyläyhteisön kehittäjänä. Tutkimus avaa lukijalle 1900-luvun koulutyötä ja oppimisympäristöä. Toisaalta tutkimus antaa nykyajan ihmiselle tietoa perheen ja läheisten työtoverien merkityksestä työssä jaksamisessa.
Subject: kansakoulunopettaja
kansakoulu
kyläyhteisö
narratiivisuus
tapaustutkimus
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record