Keittiön henkilökunnan, hoitajien ja vanhusten ajatuksia ruokailutilanteista, itsemääräämisoikeudesta ja valtasuhteista laitosruokailussa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201509093580
Title: Keittiön henkilökunnan, hoitajien ja vanhusten ajatuksia ruokailutilanteista, itsemääräämisoikeudesta ja valtasuhteista laitosruokailussa
Author: Saarinen, Emma
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201509093580
http://hdl.handle.net/10138/156473
Thesis level: master's thesis
Abstract: The purpose of this study is to describe the thoughts that the catering staff, nurses and elderly people have about successful mealtime, the fulfilment of self-determination and power-relations in institutional food service. The theoretical framework for this study is based on the idea of mealtimes as a homelike situation and the positive influences it has on the quality of life (Nijs, et al., 2006). Social aspect is also considered to be part of successful mealtime (Holm, 2001) as well as the possibility to have emotionally evoking food (Suominen & Jyväkorpi, 2012). The definition of self-determination is based on the ethical views and principles of law. Power-relations are viewed through Ylva Mattsson Sydner's dissertation (2002), which is based on investigating power-relations in Swedish elderly care. Power-relations are also viewed from other aspects it has in elderly care. Data collection method is as semi-structured theme-based-interview. Twelve people participated in the interview. The analysis of the research was done by content-analysis. The theoretical philosophy of the research was loosely based on phenomenology-hermeneutics which meant that in this research all the participants' experiences were considered to be equal. Successful mealtime included factors related to the atmosphere and social interactions between elderly people. Food had to be tasty and nurses requested more meals that were based on the resident's wishes. Nurses also mentioned they hoped to reduce the time-orientation that elderly people seemed to have. In general the feeling of rush was hoped to be reduced. Elderly people felt they could not carry-out self-determination per se, whereas nurses and catering staff felt it was possible. The catering staff seemed to have the most power in determining what kind of meals are offered in the institutions. The least power was indicated to the group that the interviewee was representing. The responsibility of developing the catering in the institutional care was pointed out through macro- and microlevels. Parliament, social welfare and health care, city, the management of the institution, the catering staff in the institutions as well as the nurses and the elderly were seen as responsible of the development.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata keittiön henkilökunnan, hoitajien ja vanhusten ajatuksia onnistuneista ruokailutilanteista, itsemääräämisoikeuden toteutumisesta sekä valtasuhteista laitosruokailussa. Tutkimuksen teoreettista taustaa ohjaavat käsitykset kodinomaisesta ruokailutilanteesta ja sen positiivisista vaikutuksista elämänlaadun ylläpitoon (Nijs, ym., 2006). Myös sosiaalisuuden merkitys huomioidaan yhtenä onnistuneen ruokailutilanteen osatekijänä (ks. Holm, 2001) sekä mahdollisuus saada emootioita herättäviä ruokia (Suominen & Jyväkorpi, 2012). Itsemääräämisoikeuden toteutumista tarkastellaan lain asettamien perusteiden pohjalta sekä eettisenä ohjauksena laitostyössä. Valtasuhteita tarkastellaan Ylva Mattsson Sydnerin (2002) väitöskirjan avulla, jossa hän tarkastelee vallan toteutumista laitosruokailuissa ruotsalaisissa hoitokodeissa. Lisäksi teoriaosassa esitetään vallan muita vaikutuksia laitoshoidossa. Tutkimuksen aineistokeruu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimukseen osallistui 12 haastateltavaa, joista neljä olivat keittiön henkilökuntaa, neljä vanhuksia sekä neljä hoitajia. Tutkimuksen analyysi toteutettiin sisällönanalyysilla. Tutkimuksen perustuessa löyhästi fenomenologis-hermeneuttiseen filosofiaa tutkimuksessa tuodaan esiin myös se, että jokaisen kokemus on arvokas tämän tutkimuksen kannalta ja niiden luotettavuutta ei ole syytä epäillä. Onnistunut ruokailutilanne sisälsi ilmapiiriin sekä vanhusten välisiin vuorovaikutustilanteisiin liittyviä tekijöitä. Lisäksi ruoalla oli suuri merkitys ruokailutilanteen onnistumiseen. Sen tuli olla maukasta sekä erityisesti eritysruokapäiviä ja toiveruokapäiviä toivottiin hoitajien puolelta. Myös ajallisesta perspektiivistä toivottiin, että vanhusten liiallista kello-orientoituneisuutta voitaisiin vähentää. Yleisesti ruokailutilanteesta toivottiin kiireen tunnun poistamista. Vanhukset kokivat, että he eivät voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan laitosruokailussa, kun taas hoitajien ja keittiön henkilökunnan mielestä sitä oli mahdollista toteuttaa. Eniten valtaa laitosruokailun järjestämisessä nähtiin olevan keittiöllä. Vähiten valtaa oleva taho määriteltiin subjektiivisesti – se oli usein haastateltavan edustama ryhmä. Vastuu laitosruokailun kehittämisestä jakautui mikro- ja makrotason tekijöihin: vastuuta annettiin eduskunnalle, sosiaali- ja terveysministeriölle, kaupungille, palvelutalon johdolle, keittiölle sekä lopulta myös hoitajille ja vanhuksille.
Subject: laitosruokailu
itsemääräämisoikeus
valta
vastuu
Discipline: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
laitosruokailu.pdf 1.534Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record