Epidemiology of tularemia in Finland

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1525-6
Julkaisun nimi: Epidemiology of tularemia in Finland
Tekijä: Rossow, Heidi
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: Tularemia is a zoonotic disease caused by the facultative intracellular bacterium Francisella tularensis. Recurrent outbreaks with hundreds of cases are reported in Finland and Sweden every few years. In other European countries the disease is quite rare, but sporadic outbreaks have been reported from various countries. Specific risk factors associated with ulceroglandular and pneumonic tularemia were investigated in a population-based case-control study presented in this thesis (study I). In addition, the public health impact of tularemia in Finland was analyzed and information on clinical features of the disease and patient characteristics was collected. Reported mosquito bites and farming activities were independently associated with ulceroglandular tularemia, whereas exposure to hay dust was associated with pneumonic tularemia. Spatial and temporal epidemiology of tularemia in Finland was investigated based on notifications to the National Infectious Disease Register (study IV). The prevalence of F. tularensis antibodies in the adult general population was studied using serum samples from a nationwide population-based health survey (study IV). A serologic response to F. tularensis was found in 2% of the population. Occurrence of F. tularensis in wild rodents was studied by screening a total of 547 wild small mammals from 14 locations around Finland for the presence of F. tularensis DNA by PCR analysis (study II). High copy numbers of F. tularensis-specific DNA were detected in tissue samples of only 5 field voles originating from one location. The pathogenesis of F. tularensis infection in wild voles was studied in an experimental infection (study III). A rapid lethal clinical course, bacteremia and tissue necrosis were observed in the infected field voles and bank voles. The correlation between vole population cycles and human tularemia outbreaks was assessed using surveillance data from 1995-2013 (study IV). Vole population peaks clearly preceded subsequent tularemia outbreaks one year later. In conclusion, this thesis describes risk factors for tularemia as well as the clinical characteristics and epidemiology of the disease in Finland. Moreover, the kinetics of F. tularensis infection in voles and the occurrence of F. tularensis in wildlife in Finland are represented. Since 1995, more than 5000 cases of tularemia have been reported. About 2% of the adult population has antibodies against F. tularensis. Incidence and seroprevalence are highest in Northern Ostrobothnia. Ulceroglandular and pneumonic tularemia have different risk factors. In rodents, F. tularensis infection is rare and mostly fatal. Rodents act as amplification hosts of F. tularensis, and high rodent densities predict tularemia outbreaks in humans in the following year.Jänisrutto (tularemia) on zoonoottinen, eli eläimestä ihmiseen tarttuva infektio, jonka aiheuttaja on Francisella tularensis bakteeri. Jänisruttoa esiintyy lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla, ja taudin ilmaantuvuus on erityisen suuri Suomessa ja Ruotsissa. Muissa Euroopan maissa tauti on melko harvinainen, mutta yksittäisiä taudinpurkauksia on raportoitu useista maista. Jänisruton eri tautimuotojen riskitekijöitä kartoitettiin laajassa tapaus-verrokki tutkimuksessa. Lisäksi arvioitiin taudin kansanterveydellistä vaikutusta ja kerättiin tietoa taudin kliinisestä kuvasta. Tutkimuksen perusteella jänisruton haavaumina ja imusolmuksetulehduksina ilmenevä (ulseroglandulaarinen) muoto leviää pääasiallisesti hyönteispistojen välityksellä ja liittyy maanviljelytyöhön. Jänisruton keuhkomuodon todettiin olevan voimakkaasti yhteydessä heinäpölylle altistumiseen. Jänisruton ilmaantuvuutta eri vuosina eri puolilla Suomea selvitettiin tartuntatautirekisteriin tehtyjen ilmoitusten perusteella. Lisäksi tutkittiin jänisrutto-vasta-aineiden esiintyvyyttä aikuisväestössä. Taudin ilmaantuvuus on selvästi suurinta Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa, mutta eri vuosina epidemiat esiintyvät eri paikkakunnilla. Epidemioita esiintyi elo-syyskuussa vuosina 1995, 1996, 2000, 2003, 2006, 2007, 2009, 2012. Jänisrutto-vasta-aineita todettiin 2 %:lla aikuisväestöstä, osuus oli korkein Pohjois-Pohjanmaalla, vastaten tartuntatautirekisterin ilmoituksia. Bakteerin esiintymistä jyrsijöissä kartoitettiin tutkimalla satojen luonnosta pyydettyjen pikkunisäkkäiden kudosnäytteitä geeninmonistusmenetelmällä, jolla osoitettiin suuria bakteerimääriä viiden peltomyyrän kudoksissa. Kokeellisessa infektiossa F. tularensis bakteerin ossoitettiin leviävän laajalle metsä- ja peltomyyrien elimistössä aiheuttaen oireellisen infektion ja kuoleman. Myyrien osoitettiin erittävän bakteeria virtsaan ja ulosteeseen. Myyrien jäännökset voivat näin ollen kontaminoida ympäristöä ja aiheuttaa tartuntavaaraa ihmisille. Myös jyrsijöiden kannanvaihteluiden merkitystä ihmisten jänisruttotartunnoille tutkittiin. Myyräkannat vaihtelevat tyypillisesti 3 vuoden sykleissä. Tutkimuksessa osoitettiin, että jänisruttoepidemiat esiintyvät tyypillisesti runsasta myyrävuotta seuraavana vuonna.. Todennäköisesti F. tularensis lisääntyy tehokkaasti runsaassa myyräpopulaatiossa, leviää ympäristöön ja päätyy veteen ja siinä kehittyviin hyttysiin, jotka tartuttavat bakteerin ihmisiin. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä jänisruton esiintymisen olevan paitsi paikallista, myös syklistä ja syklien liittyvän jyrsijäkantojen vaihteluun.
URI: URN:ISBN:978-951-51-1525-6
http://hdl.handle.net/10138/156555
Päiväys: 2015-10-09
Avainsanat: eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
epidemio.pdf 694.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot