Psykoosisairaus ja sosiaaliset suhteet

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510153727
Title: Psykoosisairaus ja sosiaaliset suhteet
Author: Huotarinen, Nonna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510153727
http://hdl.handle.net/10138/157455
Thesis level: master's thesis
Abstract: This Pro gradu -thesis studies social relations of individuals who have some of the non affective psychosis. How does experiences in social relations differ between groups of people where in one group are the individuals who have psychosis and in other group are people who don't have psychosis? In this thesis social relations were divided in three groups, spouse, kin and friend – relations. Hypothesis was, that those who had psychosis, have more negative experiences and less positive experiences in their relations than those who don't have a psychotic disease. NCS-1 survey was carried out in the early 1990s with a household sample of over 8,000 respondents. Non affective psychosis disorder was diagnosed with 66 respondents. Based on previous evidence that survey nonrespondents have higher rates of psychiatric disorder than respondents, a supplemental nonresponse survey was carried out in parallel with the main survey. In this supplemental survey, a random sample of initial nonrespondents were offered a financial incentive to complete a short form of the diagnostic interview. Elevated rates of both lifetime and current psychiatric disorders were found among these initial nonrespondents. A nonresponse adjustment weight was constructed for the main survey data to compensate for this systematic nonresponse. Respondents experiences in their relations with spouses, kin and friends were mapped with twelve questions, six questions comprising positive experiences and six questions comprising negative experiences. In this thesis positive and negative experiences were formulated into two sumvariables for each spouse, kin and friends. Then variables where standardized, after which parameter estimates, confidence intervals and p-value were estimated by One Way Analysis Of Variance. According to the hypothesis those who had a psychotic disorder had less intimate relationships than those who didn't. Individuals with psychotic disorder had more negative experiences and less positive experiences in their intimate relationships than those who had no psychotic disorder. Difference was statistically significant. Outcome was similar with relations to kin. Difference in meeting frequency was not statistically significant with these two groups in relations to kin. In relations to friends statistically significant difference was found in positive experiences, individuals with psychotic disorders had fewer positive experiences. Individuals with psychotic disorders and those close to them need support in their social relations.Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan psykoosiin sairastuneiden sosiaalisia suhteita. Miten psykoosiin sairastuneiden kokemukset puoliso-, sukulais- ja ystäväsuhteessa eroavat psykoosiin sairastumattomien kokemuksista? Hypoteesina on, että psykoosiin sairastuneilla on enemmän negatiivisia kokemuksia ja vähemmän positiivisia kokemuksia ihmissuhteissaan kuin psykoosia sairastamattomilla. Hypoteesina on myös, että psykoosisairas on harvemmin parisuhteessa kuin ei psykoosia sairastava, ja että hänellä on tiiviimmät suhteet ei samassa taloudessa asuviin sukulaisiin kuin psykoosia sairastamattomalla. NCS-1 tutkimukseen osallistui 8098 henkilöä vuosina 1990-1992. Ei affektiivista psykoosisairautta sairasti 66 henkilöä. Koska aiemmat tutkimukset osoittavat, että tutkimuksiin vastaamattomat henkilöt kärsivät enemmän psykiatrisista häiriöistä kuin tutkimuksiin osallistujat, tehtiin lisäkartoitus henkilöille, jotka jättivät ensin vastaamatta. Lisätutkimuksen pohjalta rakennettiin alkuperäiseen dataan painokerroin kompensoimaan psykiatrisista häiriöistä kärsivien systemaattista ei-vastaamista. Koehenkilöiden ihmissuhdekokemuksia kysyttiin yhteensä kahdellatoista kysymyksellä, kuudella positiivisia kokemuksia kartoittavalla kysymyksellä ja kuudella negatiivisia kokemuksia kartoittavalla kysymyksellä. Tässä Pro gradu -tutkielmassa positiivisista ja negatiivisista kokemuksista muodostettiin kaksi summamuuttujaa puolisolle, sukulaisille ja ystäville. Sosiaalisten suhteiden muuttujat standardoitiin, jonka jälkeen parametri estimaatit, luottamusvälit ja p-arvo laskettiin ANOVA:lla. Hypoteesin mukaisesti psykoosia sairastavilla oli vähemmän parisuhteita kuin psykoosia sairastamattomilla. Psykoosia sairastavilla oli enemmän negatiivisia kokemuksia ja vähemmän positiivisia kokemuksia parisuhteissaan kuin psykoosia sairastamattomilla. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Psykoosia sairastavilla oli myös enemmän negatiivisia kokemuksia ja vähemmän positiivisia kokemuksia sukulaissuhteissa kuin ei psykoosia sairastavilla. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Ero tapaamistiheydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevä näiden kahden ryhmän välillä. Ystäväsuhteessa tilastollisesti merkitsevä ero psykoosia sairastavien ja sairastamattomienvälillä löytyi ainoastaan positiivisten kokemusten suhteen, niitä psykoosia sairastavilla oli vähemmän kuin ei psykoosia sairastavilla. Psykoosiin sairastuneet ja heidän läheisensä tarvitsevat tukea sosiaalisiin suhteisiin.
Subject: psykoosi
sosiaalinen toimintakyky
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record