Yrityssalaisuudet digitaalisessa ympäristössä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510203749
Title: Yrityssalaisuudet digitaalisessa ympäristössä
Author: Kokko, Mira
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510203749
http://hdl.handle.net/10138/157535
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kauppaoikeus
Commercial law
Handelsrätt
Abstract: Internetin ja digitaalisen ympäristön lisääntynyt käyttö on johtanut yritysten liiketoimintaympäristön muuttumiseen. Samalla tiedon määrä ja merkitys ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Tänä päivänä yrityksen tärkeintä omaisuutta ei ole useinkaan enää koneet ja laitteet, vaan arvokkain pääoma on aineetonta. Lähes jokaisella yrityksellä on hallussaan tietoa, jolla on arvoa yhtiölle ja jonka se pyrkii tämän vuoksi pitämään salassa. Tällainen tieto saattaa tulla suojatuksi yhtiön yrityssalaisuutena. Selvistä eduista ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista huolimatta internet ja digitaalinen ympäristö aiheuttavat myös tiettyjä riskejä, erityisesti koskien yritysten arvokkaiden tietojen salassapitoa. Työn aiheena onkin tarkastella, miten internet ja digitaalinen ympäristö vaikuttavat yrityssalaisuuden suoja-alaan. Aihetta on lähestytty tarkastelemalla esimerkinomaisesti kolmea ajankohtaista soveltamistilannetta: i. Millaisia haasteita tiedon säilyttäminen pilvitallennuspalveluissa aiheuttaa yrityssalaisuuksien suojaamiselle? ii. Mikä merkitys sähköpostiviesteihin lisättävillä luottamuksellisuusilmoituksilla on yrityssalaisuuksien suojan kannalta? iii. Voivatko sosiaalisen median tileihin liittyvät kontaktitiedot ja/tai kirjautumistiedot tulla suojatuksi yrityssalaisuuksina? Yllä kuvattujen esimerkkitilanteiden kautta työn tarkoituksena on hahmottaa, onko digitaalisella ympäristöllä vaikutusta siihen, millainen tieto on katsottavissa yrityssalaisuudeksi. Lisäksi työssä on pyritty hahmottamaan millaisin käytännön toimin, kuten sopimusehdoin, yritys voi turvata tietojen yrityssalaisuusaseman uusissa soveltamisympäristöissä. Tutkimus on tehty lähtökohtaisesti kansallisen oikeuden näkökulmasta ja työn tutkimusmetodi on pohjimmiltaan lainopillinen. Koska työn tutkimusympäristöt ovat uusia eikä niitä koskevia selkeitä oikeusohjeita kaikilta osin vielä ole, työssä on hyödynnetty oikeuslähteiden sanamuodon mukaisen tulkinnan lisäksi myös historiallista ja tarkoitusperäopillista tulkintametodia. Työssä on siten pyritty erityisesti lain esitöiden avulla selvittämään yrityssalaisuussääntelyn tavoitteita ja arvioimaan, voitaisiinko näitä tavoitteita käyttää apuna yrityssalaisuuksia koskevien ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Yrityssalaisuuden suoja-alan määrittelemisen tekee haastavaksi jo se seikka, ettei yrityssalaisuudelle asetetuista edellytyksistä ole täyttä yksimielisyyttä. Tässä työssä yrityssalaisuuden sisältöä tarkastellaan rikoslain esitöissä mainittujen kolmen edellytyksen eli salassapitotahdon, salassapitointressin ja tosiasiallisen salassapidon kautta. Tosiasiallisen salassapidon vaatimusta on arvioitu sekä yrityssalaisuuden haltijalta vaadittujen suojatoimenpiteiden että tiedolta vaadittavan salaisuuden asteen näkökulmasta. Edellytysten soveltamisessa aiheuttaa haasteita kuitenkin se, että niiden sisältöä on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa tulkittu osin eri tavalla. Digitaalisella ympäristöllä on vaikutusta erityisesti yrityssalaisuuden haltijan salassapitotahdon sekä tosiasiallisen salassapidon arvioinnin kannalta. Kumpikin näistä edellytyksistä vaatii yrityssalaisuuden haltijalta tiettyjä konkreettisia toimia. Digitaalisessa ympäristössä yritykseltä vaadittavat konkreettiset toimenpiteet muuttavat muotoaan ja joudumme tekemään uutta arviointia sen suhteen, millaiset toimenpiteet on katsottava yrityssalaisuussuojan säilyttämisen kannalta riittäviksi. Tiedon kopioimisen ja siirtämisen helppous ja nopeus saattavat myös hämärtää käsitystä tiedon asemasta salaisena tietona, mikä saattaa edellyttää tiedon haltijalta korostunutta velvollisuutta salassapitotahdon osoittamiseen. Internet-ympäristöllä on olennainen vaikutus tosiasiallisen salassapidon arvioinnissa myös sen osalta, millainen tieto on katsottavissa vaaditulla tavalla salaiseksi. Internetin välityksellä tieto saattaa tiedon haltijan tahdosta riippumatta levitä helposti ja nopeasti suuren yleisön tietoisuuteen esimerkiksi väärinkäytöksen tai vahingon seurauksena. On epäselvää, missä vaiheessa tiedon voidaan katsoa menettävän yrityssalaisuuden asemansa paljastuessaan internetissä, ja voiko yrityssalaisuuden haltija jotenkin toimillaan vaikuttaa yrityssalaisuuden aseman säilyttämiseen tällaisessa tilanteessa. Internetin lisääntynyt käyttö vaikuttaa tosiasiallisen salassapidon arviointiin myös sitä kautta, että sen myötä monenlainen tieto on tullut kaikkien saataville ja myös hakukoneiden avulla helposti löydettäväksi. Tällä saattaa olla vaikutusta siihen, että moni aiemmin yrityssalaisuutena suojattu tieto ei ole enää vaaditulla tavalla salaista. Sopivan yrityssalaisuussuojan tason arvioinnissa joudutaan tekemään vaikeaakin punnintaa eri tahojen intressien ja erilaisten tavoitteiden välillä. Liian heikko suoja johtaa riittämättömiin kannusteisiin luoda uutta arvokasta tietoa ja toisaalta siihen, että yrityssalaisuuksien suojaamiseen uhrataan enemmän kustannuksia kuin mikä olisi optimaalista. Liian vahva suoja taas voi muun muassa haitata toimivaa kilpailua ja innovointia, mikäli se estää muita tahoja kilpailemasta tuottamalla parempia tuotteita ja palveluita käyttäen yrityssalaisuutena suojattua tietoa. Yrityssalaisuuksien suoja-alan arvioinnissa tärkeää, mutta myös haastavaa, olisikin löytää sopiva tasapaino erilaisten intressien ja tavoitteiden välillä.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record