Posterior urethral valves. Early features and renal outcome

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1634-5
Title: Posterior urethral valves. Early features and renal outcome
Author: Heikkilä, Jukka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, HYKS, lastenklinikka
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-12-04
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1634-5
http://hdl.handle.net/10138/157917
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: ABSTRACT Background. Posterior urethral valves (PUV) constitute the most common infravesical urinary obstruction in boys. PUV are often accompanied by severe consequences to the lower and upper urinary tract. They also represent a major urological cause for paediatric renal transplantations. Since no previous systemically analysed true long-term studies exist, early findings, treatment and their relations to late renal function are not clarified in many respects. Aims. The clinical characteristics and renal outcomes of PUV were assessed. Also evaluated were the risk factors for the progression to end-stage renal disease (ESRD). Patients and methods. All patients treated for PUV at Children s Hospital, University of Helsinki, from 1953 to 2003 were identified from the hospital database. Age and mode of presentation, structural abnormalities, treatment, follow-up data and outcome were registered. In addition, the Finnish Kidney Transplantation Registry and the Finnish Population Register were reviewed to identify those who had progression to dialysis or renal transplantation or had demised. Results. The diagnosis of PUV was made in 200 patients. The incidence of cryptorchidism was16-fold and the incidence of inguinal hernia 7-fold higher in PUV patients than in the normal population. Cryptorchidism and inguinal hernias was more common in patients with more severe PUV. The incidence of urinomas in PUV patients was 15% after onset of routine ultrasound. Of all 17 patients, 9 had perirenal urinoma, 6 urinary ascites and 2 urinothorax. Renal function was similar in PUV patients with and without urinoma. High voiding pressures were seen in infants around the ablation of the valves. No correlation between high voiding pressures and poor primary kidney function was observed. The voiding pressures were registered to decrease during the months following the release of the valvular obstruction. Vesicoureteral reflux (VUR) was observed in 127 PUV patients (64%). Bilateral VUR was present in 73 (37%) and unilateral VUR in 54 (27%). At presentation, refluxing patients had significantly higher serum creatinine values than patients without VUR. Reflux resolved spontaneously at a median of 1.28 years (range 0.04 to 15.16) after the release of the valvular obstruction. Of all patients, 44 (22.8%) had progression to ESRD at the evaluation, which occurred at a median age of 31 years (range 6 to 69); 30 (68%) had developed renal failure before the age of 17 years, and 14 (32%) as adults. In this study, the highest age at the onset of ESRD was 34 years. According to Kaplan-Meier analysis, the life-time risk of ESRD was 28.5% (SE 3.8%). Patients with higher creatinine values during the first postoperative year had progression to ESRD at an earlier age. Early age, poor renal function, pneumothorax and bilateral VUR at presentation and postoperative recurrent urinary tract infections (UTI) were risk factors for ESRD. Conclusions. Posterior urethral valves often lead to ESRD. Early presentation, poor primary renal function, pneumothorax perinatally as well as VUR bilaterally and recurrent postoperative UTIs carry a risk for renal function deterioration and ESRD. These risk factors should be recognized and proper management initiated, with follow-up extending through childhood to adulthood.TIIVISTELMÄ Takauretran läpiksi kutsuttu synnynnäinen kalvomuodostuma virtsaputkessa on yleisin poikalapsen virtsarakon alapuoleisen virtsausesteen syy. Tähän tilaan liittyy usein vaikea alempien ja ylempien virtsateiden toiminnan häiriö. Läpät ovat tavallisimpia lapsuusiän munuaissiirtoihin johtavia syitä. Varhaislöydösten ja hoidon merkitystä sekä niiden vaikutusta myöhempään ennusteeseen ei ole tunnettu systemaattisesti tutkittujen aineistojen pitkäaikaistulosten puuttuessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää uretraläppiin liittyvät kliiniset löydökset ja munuaistoiminta sekä selvittää kroonisen munuaisten loppuvaiheen vajaatoiminnan, uremian kehitys ja sen riskitekijät. Takauretran läppien vuoksi kaikkien Helsingin lastenklinikalla vuosina 1953 2003 hoidettujen lasten tiedot etsittiin potilasarkistoista. Munuaissiirtorekisteristä selvitettiin lisäksi dialyysihoitoihin ja munuaissiirtoihin joutuneiden sekä Väestörekisterikeskuksesta menehtyneiden tiedot. Takauretran läpät todettiin 200 potilaalla. Läppäpotilailla piilokiveksisyyttä todettiin kuusitoista- ja nivustyrää seitsenkertaisesti normaaliväestöön verrattuna. Piilokiveksisyys ja nivustyrä olivat tavallisempia potilailla, joilla oli keskimääräistä vaikea-asteisempi sairaus. Urinoomia, virtsakertymää virtsateiden ulkopuolisiin rakenteisiin, havaittiin ultraäänitutkimuksen tultua rutiinikäyttöön 15 %:lla. Urinoomapotilaiden munuaisten toiminta ei eronnut muiden saman ikäisten läppäpotilaiden munuaisfunktiosta. Alle yksivuotiaiden läppäpotilaiden virtsauksen aikaiset rakon huippupaineet todettiin korkeiksi. Rakon paineiden eikä primaarin huonon munuaistoiminnan välillä havaittu yhteyttä. Paineiden todettiin madaltuvan hitaasti läppien poiston jälkeisen seurannan aikana. Koko aineistossa virtsan takaisinvirtaus rakosta ylempiin virtsateihin, vesikoureteraalinen refluksi, oli yleistä, ja 64 %:lla todettiin molemmin- tai toispuoleinen refluksi uretraläppien diagnosoinnin yhteydessä. Puolessa refluoivista yksiköistä takaisinvirtaus todettiin päättyneeksi kahdessa vuodessa läppien poiston jälkeen. Tutkimus osoitti, ettei refluksikirurgia useimmiten ole aiheen tässä potilasryhmässä. Kaikista potilaista 23% eteni vaikeaan munuaisten loppuvaiheen vajaatoimintaan. Kaksi kolmesta uremiasta kehittyi lapsuuden aikana ja yksi kolmannes vasta aikuisena. Uremian kehittymisnopeus osoittautui olevan yhteydessä ensimmäisen läppien poiston jälkeisen vuoden aikana mitattuihin munuaisten toimintaa kuvaaviin kreatiniiniarvoihin. Diagnoosi nuorella iällä, alentunut munuaistoiminta primaaristi, ilmarinta ja molemminpuolinen vesikouretaalinen refluksi sekä uusineet virtsatietulehdukset postoperatiivisesti havaittiin uremian riskitekijöiksi.
Subject: lastenkirurgia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
posterio.pdf 781.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record