Keskustelukumppanin tekemät korjausaloitteet avusteisessa keskustelussa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201511113791
Title: Keskustelukumppanin tekemät korjausaloitteet avusteisessa keskustelussa
Author: Kytöharju, Satu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201511113791
http://hdl.handle.net/10138/158116
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aim. In conversation mutual understanding is achieved through co-operation of each participant. Mutual understanding might be more at risk in conversation where one or more participants use augmentative and alternative communication (AAC). To be able to support people who use AAC and guide their communication partners, interventionists should understand how communication problems and challenges are being resolved in a natural conversation. The aim of this study is to describe how participants orient to problems in AAC conversation. Conversation partners' other-initiations of repair and the problems these initiations indicate are being studied. Method. The database consists of two videotaped conversations where one aided speaker, a 15-year-old boy with cerebral palsy, talks with a speech-language pathology student (conv 1) and with his speech-language pathologist (conv 2). The data was originally videotaped for speech therapy follow-up. Problems and how they were managed were studied using conversation analysis (CA) and one of its basic organizations, repair organization. CA enables detailed examination of natural interaction. Results and conclusions. Almost every other-initiation of repair fell upon the problems in aided speaker's turn and were initiated by conversation partners. These problems related broadly to speech understanding, more precisely to understandability of utterances. No problems of hearing were raised. Reasons underlying the trouble sources were most often conversation partner's difficulty in understanding the meaning of aided speaker's whole turn or part of a turn, extra words or other mistakes in selecting symbols, or vague reference. From all the conversation partners' other-initiations of repair interpretative means, candidate understandings, were used most often and the initiations of repair were at the same time pointing a problem and trying to resolve it. Interpretation seemed to be explicitly on display in both conversations. It was used to show understanding of AAC turn and to initiate repair. In order to be able to understand how to support AAC users' human agency and active participation in conversation, more research needs to be done on different conversations.Tavoitteet. Yhteisymmärryksen saavuttaminen keskustelussa on osanottajien yhteisen toiminnan tulos. Avusteisissa keskusteluissa keskustelijoiden välinen yhteisymmärrys voi olla tavanomaista, puhuttua, keskustelua useammin uhattuna. Voidakseen tukea avusteisten kommunikoijien kommunikointitaitoja ja ohjata kommunikointikumppaneita kuntouttajien tulee ymmärtää, miten keskustelun ongelmia ja kommunikoinnin haasteita pyritään ratkaisemaan avusteisissa keskusteluissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, miten keskustelun sujuvan etenemisen ongelmiin orientoidutaan avusteisessa keskustelussa. Tarkastelun kohteena ovat keskustelukumppaneiden toisen tekemät korjausaloitteet ja se, millaisia ongelmia keskustelukumppanit korjausaloitteillaan osoittavat. Menetelmät. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhden avusteisen puhujan, 15-vuotiaan CP-vammaisen nuoren, kahta eri keskustelutilannetta, joista toisessa hän keskusteli puheterapeutin ja toisessa puheterapeuttiopiskelijan kanssa. Tutkimuksen videoaineisto oli kuvattu alun perin puheterapian seurantaa varten. Tutkimusmenetelmänä käytettiin keskustelunanalyysia, joka mahdollistaa luonnollisten vuorovaikutustilanteiden yksityiskohtaisen tarkastelun. Keskustelun ongelmakohtia ja niiden käsittelyä kuvattiin yhden keskustelunanalyysin perusjäsennyksen, korjausjäsennyksen, avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Lähestulkoon kaikki toisen tekemät korjausaloitteet kohdistuivat avusteisen puhujan vuoroissa esiintyneisiin ongelmiin ja olivat hänen keskustelukumppaneidensa aloittamia. Ongelmat liittyivät laajasti puheen ymmärtämiseen ja paikantuivat pääosin ilmaisujen ymmärrettävyyteen. Puheen kuulemisen ongelmia ei nostettu käsittelyyn lainkaan. Ongelmavuoroksi osoittautuneiden vuorojen taustalla oli useimmiten keskustelukumppanin vaikeus ymmärtää avusteisen puhujan kokonaisen vuoron tai sen osan merkitystä, vuorossa esiintyneet ylimääräiset sanat/virhevalinnat tai viittaussuhteen epäselvyys. Korjausaloitteista tulkinnallisia keinoja, ymmärrysehdokkaita, esiintyi eniten. Ymmärrysehdokkaiden avulla keskustelukumppanit ottivat vastuuta keskustelun etenemisestä, kun he yhtä aikaa sekä toivat ongelman esille että pyrkivät ratkaisemaan sen. Tulkinta näyttikin olevan eksplisiittisesti esillä keskusteluissa lähestulkoon koko ajan. Sen avulla sekä aloitettiin korjausjakso että osoitettiin avusteisten vuorojen ymmärtämistä. Jotta opitaan ymmärtämään, miten avusteisten kommunikoijien toimijuutta sekä aktiivista osallistumista keskusteluun voidaan tukea, tarvitaan lisää tutkimusta erilaisista aidoista keskustelutilanteista.
Subject: puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi
puhelaite
TAIKE-taulusto
keskustelunanalyysi
korjausjäsennys
institutionaalinen vuorovaikutus
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record