Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa : Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1842-4
Title: Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa : Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria
Author: Junttila, Santeri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The accumulation of information and tendencies in the study of loanwords The research history of Baltic loans in Proto-Finnic Abstract The old layer of vocabulary of Baltic origin in Finnic, or the Baltic loans in Proto-Finnic, was described by Vilhelm Thomsen in his monographs from 1869 and 1890. Altogether over one thousand Finnic words have been associated with this layer of loans in various sources. My research material consists of the etymologies correct or rejected posited for these words and the discussion thereof in printed sources between 1869 and 2009. I define the concept of Baltic loan etymologies in Proto-Finnic via their hypernyms. The definition of an etymology draws borders with other etymologies of the same word and etymologies of other similar words. A loan etymology must consist of two parts, equation and claim of origin. The definition of these loans as Baltic distinguishes them from Pre-Baltic loans, while their definition as Proto-Finnic distinguishes them from later loans of Baltic origin. The work includes an appendix consisting of a broad research-historical table in which the rows contain the posited origin of each word considered in the literature to be of Baltic origin. The columns consist of etymologies and the claims made to support them, grouped based on their argument types. I categorize the posited origins based on the novelty and Baltic-ness of the etymologies they contain. The posited origins make up the reception history of each etymology: based on them, an etymology can be defined as generally accepted, questionable, generally rejected or unresearched at each moment of its reception history. The reception history of Baltic etymologies and their various alternative explanations demonstrates that loan explanations increased in popularity in the beginning of the period under consideration, decreased after the 1920s and have been on the increase once again since the 1970s. I list all Baltic loan etymologies in groups according to their conceptualization as of 2009. The arguments used in loan etymologies are related to form, meaning, source language, distribution and the existence of layers of loans. By examining the historical development and usage context of each argument type, I bring to light very well founded research data and the accumulation thereof. The largest number of sustainable arguments has come from the Neogrammarian school of the 1890s and from structuralism beginning in the 1970s. By applying these paradigms, I identify dozens of generally accepted and questionable Baltic etymologies that should be rejected, as well as several rejected ones that should be accepted.Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria Tiivistelmä Itämerensuomen vanhan balttilaisen sanastokerrostuman eli kantasuomen balttilaislainat kuvasi Vilhelm Thomsen monografioissansa vuosilta 1869 ja 1890. Lainakerrostumaan on liitetty eri lähteissä kaikkiaan yli tuhat itämerensuomen sanaa. Aineistonani ovat näille sanoille esitetyt, oikeat tai hylättävät etymologiat ja niistä painetussa kirjallisuudessa käyty keskustelu vuosilta 1869 2009. Määrittelen kantasuomen balttilaislainaetymologian käsitteen yläkäsitteittensä kautta. Etymologian määritelmä vetää sen rajat saman sanan muihin etymologioihin ja samankaltaisten sanojen etymologioihin. Lainaetymologiassa on oltava kaksi osaa, rinnastus ja alkuperäväite. Balttilaisuuden määritelmä erottaa kantasuomen balttilaislainat esibalttilaisista lainoista ja kantasuomen määritelmä myöhemmistä balttilaisperäisistä sanoista. Työn liitteenä on laaja tutkimushistoriallinen taulukko, jossa kunkin balttilaisperäisenä pidetyn sanan jokainen alkuperämaininta kirjallisuudessa muodostaa rivin. Sarakkeina ovat etymologia ja sen tueksi esitetyt väitteet argumenttityyppeihin ryhmiteltyinä. Tyypittelen alkuperämaininnat niitten sisältämien etymologioitten uutuusarvon ja balttilaisuuden perusteella. Maininnat muodostavat kunkin etymologian vastaanottohistorian: niitten pohjalta etymologia voidaan määritellä yleisesti hyväksytyksi, kiistanalaiseksi, yleisesti hylätyksi tai käsittelemättömäksi kullakin vastaanottohistorian hetkellä. Balttilaisetymologiain ja niille vaihtoehtoisten selitysten vastaanottohistoria osoittaa lainaselitysten suosion nousseen käsitellyn kauden alkupuolella, laskeneen 1920-luvun jälkeen ja nousseen uudelleen 1970-luvulta lähtien. Luettelen kaikki balttilaislainaetymologiat vuoden 2009 käsitysten mukaisissa ryhmissä. Lainaetymologiassa käytetyt argumentit liittyvät muotoon, merkitykseen, lähtökieleen, levikkiin ja lainakerrostumien olemassaoloon. Tarkastelemalla kunkin argumenttityypin historiallista kehitystä ja käyttöyhteyksiä nostan esiin hyvin perustellun tutkimustiedon ja sen kumuloitumisen. Eniten kestäviä argumentteja ovat tuoneet nuorgrammatiikka 1890-luvulta ja strukturalismi 1970-luvulta lähtien. Niitä soveltamalla osoitan kymmeniä yleisesti hyväksyttyjä ja kiistanalaisia balttilaislainaetymologioita hylättäviksi ja useita hylättyjä hyväksyttäviksi.
URI: URN:ISBN:978-951-51-1842-4
http://hdl.handle.net/10138/158777
Date: 2016-01-30
Subject: suomalais-ugrilainen kielentutkimus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
tiedonku.pdf 1.478Mb PDF View/Open
Tutkimushistoriallinen_taulukkoliite.xlsx 2.958Mb Microsoft Excel 2007 View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record