Raskaudenaikaisen stressin yhteydet äidin ja isän arvioimaan lapsen temperamenttiin kuuden kuukauden iässä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201512093969
Title: Raskaudenaikaisen stressin yhteydet äidin ja isän arvioimaan lapsen temperamenttiin kuuden kuukauden iässä
Author: Halme, Anni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201512093969
http://hdl.handle.net/10138/158876
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives. In previous research, prenatal stress has been associated not only with preterm birth and low birth weight but also with child temperamental characteristics and emotional development. There has been some variation in study methods and results across studies, study samples have been rather small, and the relationship between prenatal stress and child temperament is still not fully understood. Timing of prenatal stress has also been emphasized, but there have been only few studies of its effects on child temperament. This longitudinal study aimed to determine whether maternal prenatal stress is associated with mother- and father-rated temperament of 6-month-old infants. The study also assessed whether timing of prenatal stress or concurrent parental stress influence the associations. Methods. This study is a part of a broader, multidisciplinary Prediction and Prevention of Pre-eclampsia (PREDO) -project. The current study sample consisted of 2197 children and their parents, who were recruited from maternity clinics at weeks 12 + 0 to 13 + 6 of gestation. Mothers filled a stress-self-report questionnaire (the Perceived Stress Scale) biweekly throughout pregnancy, a total of 14 times. Mothers (n = 2197) and their spouses (n = 1235) rated temperamental characteristics of their about 6-month-old child with the Revised Infant Behaviour Questionnaire. The associations between prenatal stress and infant temperament were analyzed using linear regression, controlling for multiple perinatal and sociodemographic confounders and for concurrent levels of maternal and paternal stress. The mediation effect of maternal concurrent stress was analyzed using the Sobel test and the moderation effect using the one-way ANOVA. Results and conclusions. Higher maternal prenatal stress predicted both mother- and father-rated higher negative affectivity and lower orientating regulation, but not extraversion in 6-month-old infants. Mid- to late pregnancy stress had the strongest associations to these traits. Maternal postnatal stress moderated and partly mediated the association to negative affectivity and mediated the association to orientating regulation. Prenatal stress was significantly associated with negative affectivity only in the group of mothers who experienced lower prenatal stress. Nevertheless, even after controlling for concurrent maternal/paternal stress, the association between prenatal stress and both mother- and father-rated negative affectivity remained significant, but the association to orientating regulation remained significant only as father-rated. The results are in line with the fetal programming hypothesis and add to the growing body of literature about the importance of prenatal environmental factors in infant temperament development.Tavoitteet. Raskaudenaikaisen stressin on havaittu olevan yhteydessä paitsi lapsen ennenaikaiseen syntymään ja alhaiseen syntymäpainoon, myös lapsen temperamenttipiirteisiin ja emotionaaliseen kehitykseen. Tutkimusten tulokset ja menetelmät ovat kuitenkin jonkin verran eronneet toisistaan, otoskoot ovat olleet verraten pieniä eikä raskaudenaikaisen stressin yhteydestä lapsen temperamenttiin olla päästy yksimielisyyteen. Raskaudenaikaisen stressin ajoituksen merkitystä on myös korostettu, mutta siihen liittyvä tutkimus suhteessa lapsen temperamenttiin on jäänyt vähäiseksi. Tämän pitkittäistutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko äidin raskausaikana kokema stressi yhteydessä äidin ja isän arvioimiin lapsen temperamenttipiirteisiin kuuden kuukauden iässä. Lisäksi selvitetään, onko raskauden vaiheella tai vanhempien ajankohtaisella stressillä vaikutusta tähän yhteyteen. Menetelmät. Tämä tutkimus on osa laajempaa monitieteistä Pre-eklampsian ennustaminen ja ehkäisy (engl. Pre- diction and Prevention of Pre-eclampsia, PREDO) -pitkittäistutkimusta. Tutkimukseen kuului 2197 lasta vanhempineen, jotka rekrytoitiin äitiyspoliklinikoilla raskausviikoilla 12 + 0 – 13 + 6. äidit arvioivat kokemaansa stressiä Perceived Stress Scale -kyselyllä, joka tehtiin koko raskauden ajan joka toinen viikko, yhteensä 14 kertaa. äidit (n = 2197) ja puolisot (n = 1235) täyttivät lapsestaan Revised Infant Behavior Questionnaire -temperamenttikyselyn lapsen ollessa noin kuuden kuukauden ikäinen. Raskaudenaikaisen stressin yhteyttä lapsen temperamenttipiirteisiin tutkittiin regressioanalyysilla, jossa kontrolloitiin useiden sosiodemografisten ja perinataalisten tekijöiden sekä vanhemman ajankohtaisen stressin vaikutus. äidin ajankohtaisen stressin mediaatiovaikutusta tähän yhteyteen tutkittiin Sobelin testillä ja raskaudenaikaisen sekä ajankohtaisen stressin yhdysvaikutusta yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. äidin raskaudenaikainen stressi ennusti lapsen korkeampaa negatiivista affektiivisuutta ja matalampaa tarkkaavuutta/itsesäätelyä kuuden kuukauden iässä sekä äidin että isän arvioimana, mutta ei ulospäin suuntautuneisuutta. Keski- ja loppuraskauden stressi olivat vahvimmin yhteydessä näihin temperamenttipiirteisiin. äidin ajankohtaisella stressillä oli merkitsevä mediaatio- ja moderaatiovaikutus raskaudenaikaisen stressin ja lapsen negatiivisen affektiivisuuden väliseen yhteyteen ja mediaatiovaikutus lapsen tarkkaavuuteen/itsesäätelyyn. Vain matalampaa ajankohtaista stressiä kokeneiden äitien ryhmässä raskaudenaikainen stressi ennusti lapsen negatiivista affektiivisuutta tilastollisesti merkitsevästi. Kun vanhemman ajankohtainen stressi kontrolloitiin, merkitsevä yhteys raskaudenaikaisen stressin ja negatiivisen affektiivisuuden välillä säilyi kuitenkin sekä äidin että isän arvioissa, mutta yhteys tarkkaavuuteen/itsesäätelyyn oli vain isän arvioissa. Tutkimuksen tulokset ovat sikiöaikaisen ohjelmoitumishypoteesin mukaisia ja täydentävät merkittävällä tavalla aiempia tutkimustuloksia raskaudenaikaisen ympäristön merkityksestä lapsen temperamentin kehitykseen.
Subject: raskaus
stressi
temperamentti
sikiöaikainen ohjelmoituminen
Subject (yso): raskaus
stressi
temperamentti
Discipline: Psykologia
Psychology
Psykologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu_AH_2015_lopullinen.pdf 1.268Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record