Normative Stories of the Formative Moment : Construction of Estonian National Identity in Postimees during the EU Accession Process

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1048-0
Title: Normative Stories of the Formative Moment : Construction of Estonian National Identity in Postimees during the EU Accession Process
Author: Kaasik-Krogerus, Sigrid
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Aleksanteri Institute
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-02-12
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1048-0
http://hdl.handle.net/10138/159619
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The longitudinal research "Normative Stories of the Formative Moment. Construction of Estonian National Identity in Postimees during the EU Accession Process" analyzes how Estonian national identity is constructed in country s largest and oldest daily newspaper in relation to the European Union (EU) during 1997-2003. The study combines media studies with political science, EU studies and nationalism studies to scrutinize this period as an example of a formative moment . During this formative moment the EU became the new official Other in relation to which a new temporary community, Estonia as a candidate country, was imagined in the opinion articles of the paper. The study is based on the assumption that national identity as a normative process of making a distinction between 'us' and 'Others' occurs in societal texts, such as the media. The overall framework consists of critical discourse analysis in three phases, text, discourse practice and sociocultural practice. The empirical data consists of 1780 opinion articles of Postimees. First, in the text level a characteristic feature of this formative moment is the open normativity of identity. In three discourses formed on the basis of the empirical data, European Estonia, Independent Estonia and Humble Estonia, the question of who we are is challenged both internally and externally by who we should become . Second, the analysis shows that in the beginning of the accession process only a limited group of people, mostly journalists and political decision makers, wrote about the EU. By 2003, however, both the number of articles as well as the variety of authors had multiplied several times. This shows, how a new community, Estonia as a candidate country, is first imagined by a small number of people and then expands into the wider public. Last but not least, this formative moment can be seen as a disciplining sociocultural practice. Here a link between normative public discussion and critical public opinion towards the EU during country s accession process can be drawn. Even though the newspaper tried to bring the EU closer to the people this attempt was accompanied by top-down discussions downplaying everyday problems. This study also shows the paradox of how a necessity to improve 'us' is communicated in the public discussion in parallel to claiming that Estonia as an EU member does not have to change .Väitöskirja "Normative Stories of the Formative Moment. Construction of Estonian National Identity in Postimees during the EU Accession Process" analysoi Viron kansallisen identiteetin rakentamista suhteessa Euroopan Unioniin (EU) maan suurimman Postimees-päivälehden mielipidekirjoituksissa. Tutkimus ajoittuu vuosiin 1997-2003, luovaan hetkeen, jolloin EU:sta tuli Viron kansallisen identiteetin näkökulmasta maan liittymisneuvottelujen myötä 'virallinen toinen'. Kansallista identiteettiä lähestytään väitöskirjassa yhteiskunnallisissa teksteissä tuotettuina normatiivisina kertomuksina. Kriittinen diskurssianalyysi kohdistuu mediateksteihin, koska mediaa voi pitää nyky-yhteiskunnan merkittävänä tarinankertojana ja yhteisöjen kuvittelijana . Työn empiirinen aineisto koostuu Postimees-lehden 1780 mielipidekirjoituksesta, joiden analyysi mahdollistaa kolme johtopäätöstä. Ensiksi, vaikka Viron liittymisprosessia EU:hun on usein käsitelty ilmiönä, joka sinetöi eurooppalaisuuden osana virolaista kansallista identiteettiä, aineistosta löytyneet kolme diskurssia - Eurooppalainen Viro, Itsenäinen Viro ja Nöyrä Viro osoittavat, että mielipidekirjoituksissa liittymisprosessi haastoi identiteetin ainaisen eurooppalaisuuden, mutta myös käsityksen itsenäisestä valtiosta. Kansalaisten tasolla korostettiin EU:n yhteydessä tarvetta olla informoitu, rationaalinen ja realistinen. Toiseksi, mielipidekirjoitusten laatijoiden analyysi osoittaa, että neuvottelujen alkuvuosina EU:sta kirjoitti hyvin kapea joukko pääasiallisesti toimittajia ja poliittisen eliitin edustajia. Näin ollen neuvottelujen alussa yksittäiset kirjoittajat kuvittelivat lehdessä uuden yhteisön, Viron ehdokasmaana. Liittymisprosessin myötä tämä yhteisö sai laajempaa tunnustusta: vuoteen 2003 mennessä suurimmiksi kirjoittajaryhmiksi olivat toimittajien lisäksi nousseet kulttuurieliitti ja kansalaiset (yleisöosasto). Kolmanneksi, väitöskirja käsittelee normatiivisen julkisen keskustelun ja EU:n alhaisen kannatuksen välistä suhdetta liittymisen aikana. Vaikka media yritti jakaa tietoa EU:sta ja nostaa kansalaisten tietoisuutta unionista, se käsitteli samalla liittymisprosessia irrallaan ihmisten arjesta. Päivittäinen viesti siitä, miten Viron ja sen kansalaisten pitäisi laajentumisprosessin yhteydessä muuttua, on myös ristiriidassa samalla esitetyn väitteen kanssa, ettei EU-jäsenyys tule muuttamaan Viroa.
Subject: viestintä
sosiaalitieteet
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
normativ.pdf 1.696Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record