Nilviäisiä, taapertajia vai matelijoita? : Koulutulokkaiden ymmärtävä ja tuottava sanavarasto

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601281081
Title: Nilviäisiä, taapertajia vai matelijoita? : Koulutulokkaiden ymmärtävä ja tuottava sanavarasto
Author: Vuorinen, Oona
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601281081
http://hdl.handle.net/10138/159857
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims. In Finland there is only a limited amount of research on the development of the lexicon after toddler age. There is also a need for valid and comprehensive assessment tools for children. The assessment tools help for example in identifying the children who need support in their linguistic development or with reading and writing skills. This study is a part of a research project conducted in the University of Oulu (Kunnari & Välimaa, 2011). The aim of the project is to gather Finnish normative data to make the vocabulary tests valid for the use in Finnish. In the present study, the vocabulary skills of the school starters were investigated using Finnish versions of The Receptive One-Word Picture Vocabulary Test 4- and The Expressive One-Word Picture Vocabulary Test 4 (Martin & Brownell, 2011). The connections between the test results and different background variables were studied. The results were compared to earlier research data. Methods. The study subjects were Finnish speaking 1. and 2. grade pupils. In order to take part to the study it was required that the subjects were born full-term and that their overall development had been normal. 53 children from three schools in Helsinki participated in the study. There were 26 boys and 27 girls and the age varied between 7;0 and 9;0 years. The test results were inserted anonymously into a program (SPSS) for statistical analysis. Non-parametric methods were used for the data. Results and conclusions. 7;0–7;11 -year-old subjects had significantly smaller test scores in both tests than the 8;0–9;0 -year-old subjects. The standard deviation was greater in the receptive vocabulary test than in the expressive vocabulary test. There was a strong correlation between the scores of the two tests. In the younger age group the boys had greater scores in both tests than the girls. In the expressive vocabulary test the boys' results were significantly better. In the older age group the girls had greater scores in both tests, but the scores weren't significantly better than the boys'. None of the background factors (parental education level, family size, birth order, amount of ear infections) were connected to the scores in the vocabulary tests. Difficult and easy test words were mostly the same within both the girls and the boys, although there was a few interesting exceptions. The results of the study can be considered only indicative due to the small sample size. The comparations of the scores between the boys and the girls are not reliable partly because of the younger age of the girl subjects in this study.Tavoitteet ja menetelmät. Suomessa on niukasti tutkimustietoa etenkin pikkulapsi-iän ohittaneiden lasten sanavaraston kehityksestä. Tarvetta on myös lasten kattaville ja valideille kielellisille arviointivälineille, joiden avulla voidaan riittävän varhain ja tehokkaasti löytää erilaisten kielenkehityksen tukitoimien ja myöhemmin esimerkiksi luki-taitojen tukemisen tarpeessa olevat lapset. Tämä tutkimus on osa Oulun yliopiston sanavarastotestien normitus- ja validointihanketta (Kunnari & Välimaa, 2011). Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin koulutulokkaat suoriutuvat reseptiivisessä kuvasanavarastotestissä (RKST-4) ja ekspressiivisessä kuvasanavarastotestissä (EKST-4). Testien tulosten suhdetta toisiinsa sekä taustamuuttujiin ja aiempiin tutkimustuloksiin tutkitaan. Testit on käännetty suomeksi The Receptive One-Word Picture Vocabulary Test 4- ja The Expressive One-Word Picture Vocabulary Test 4 -testeistä (Martin & Brownell, 2011). Tutkittavat Tutkittavaksi haettiin yleisopetuksen 1. ja 2. luokan suomenkielisiä oppilaita. Valintakriteereitä olivat lisäksi täysiaikaisena syntyminen sekä ikäryhmää vastaava normaali kokonaiskehitys. 53 lasta yhteensä kolmesta Helsingin alueen koulusta valikoitui tutkimukseen. Lasten ikä vaihteli välillä 7;0 ja 9;0 vuotta. Tutkittavista 26 oli poikia ja 27 tyttöjä. Testitulokset syötettiin ilman tunnistetietoja SPSS-ohjelmaan ja analysoitiin tilastollisesti epäparametrisin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. 7;0–7;11 -vuotiaat saivat molemmissa testeissä tilastollisesti merkitsevästi vähemmän pisteitä kuin 8;0–9;0 -vuotiaat. Testitulosten hajonta oli voimakkaampaa RKST-testissä kuin EKST-testissä. RKST- ja EKST -testitulosten välillä havaittiin voimakas positiivinen korrelaatio. 7;0–7;11 -vuotiaiden ryhmässä pojat saivat keskimäärin parempia pistemääriä molemmissa testeissä kuin tytöt, ja EKST-testissä eroavaisuus oli tilastollisesti merkitsevä. 8;0–9;0 -vuotiaiden ikäryhmässä tytöt saivat keskimäärin poikia parempia pisteitä molemmissa testeissä, mutta eroavaisuudet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Muilla muuttujilla (vanhempien koulutustaso, lasten määrä perheessä, esikoisuus, sairastettujen korvatulehdusten määrä) ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ekspressiivisen tai reseptiivisen sanavarastotestin pistemääriin. Vaikeiksi ja helpoiksi osoittautuneet testiosiot olivat valtaosin samat sekä tytöillä että pojilla, muutamaa kiintoisaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää korkeintaan viitteellisinä pienen aineiston vuoksi. Tyttöjen ja poikien sanaston vertailuun on suhtauduttava varauksella, sillä tytöt olivat keskimäärin poikia nuorempia tässä aineistossa.
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record