Matkalla viittomakielen maailmaan : narratiiveja suomalaisen viittomakielen oppimisesta vieraana kielenä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601281091
Title: Matkalla viittomakielen maailmaan : narratiiveja suomalaisen viittomakielen oppimisesta vieraana kielenä
Author: Tikanoja, Essi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601281091
http://hdl.handle.net/10138/159869
Thesis level: master's thesis
Abstract: Targets: The amount of people learning sign language is constantly growing but learning the language has been little researched, except from the point-of-view of deaf children's language acquisition, both in Finland and internationally. The aim of this research was to bring more information into the field by looking into the experiences of learning Finnish sign language as a foreign language and analyse especially how different forms of learning (formal and informal learning) affect the learning experiences. Research was made with narrative inquiry and its goal was to reveal detailed and practical information. Methods: The study involved six persons who all had learned sign language in different ways and with different motives. Three of the individuals studied had participated in a formal edu-cation (sign language interpreter, sign language interpreter student, sign language instructor), one had studied sign language non-formally (mother of hard-of-hearing children) and two had learned sign language informally (spouse of a deaf person and a friend of a deaf person). The data was gathered through narrative interviews and was analysed with a narrative grasp and as well as by theming the material and comparing to previous research. Results and conclusions: According to the research results, the central phenomena in learning sign language as a foreign language are adapting to the modality of the new language and the importance of authentic opportunities where to use the language. The key difference between formal and informal learning appeared to be the atmosphere of learning which was more positive in the narration of those who had learned the language informally, in describing both the learning journey and their own level of learning. In the research material, there was also a difference in the metalinguistic point-of-view between the language learners; those who had studied formally described their learning and abilities from the linguistic perspective and with critical analysis whereas the rest emphasised the use of the language in communication in their descriptions.Tavoitteet: Viittomakielen opiskelijoiden määrä on jatkuvasti kasvanut, mutta viittomakielen oppimista on Suomessa ja kansainvälisesti tutkittu pääasiassa vain kuurojen lasten kielen omaksumisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada alalle lisätietoa selvittämällä kokemuksia suomalaisen viittomakielen oppimisesta vieraana kielenä ja analysoida erityisesti sitä, miten erilaiset oppimisen muodot (formaali ja informaali oppiminen) vaikuttavat oppimiskokemuksiin. Tutkimuksessa käytettiin narratiivista lähestymistapaa ja pyrkimyksenä oli siten tuoda esille yksityiskohtaista ja praktista tietoa. Menetelmät: Tutkimuksessa oli mukana kuusi eri tavoin ja erilaisin motiivein viittomakieltä oppinutta henkilöä. Tutkimushenkilöistä kolme oli osallistunut formaaliin koulutukseen (viittomakielentulkki, viittomakielentulkkiopiskelija, viittomakielen ohjaaja), yksi opiskellut viittomakieltä nonformaalisti (huonokuuloisten lasten äiti) ja kaksi oppinut viittomakieltä informaalisti (kuuron henkilön puoliso ja kuuron henkilön ystävä). Tutkimuksen aineisto kerättiin narratiivisin haastatteluin ja analysoitiin narratiivisella otteella sekä aineistoa teemoittaen ja muihin tutkimuksiin verraten. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimustulosten perusteella keskeisiä ilmiöitä viittomakielen oppimisessa vieraana kielenä ovat uuteen kielen modaliteettiin sopeutuminen ja autenttisten kielenkäyttötilanteiden tärkeys. Formaalin ja informaalin oppimisen keskeisimpänä erona tutkimusaineistossa näyttäytyi oppimisen tunnelma, joka oli informaalisti kieltä oppineiden kerronnassa positiivisempi niin oppimismatkaa kuin oman osaamisen tasoa kuvatessa. Tutkimusaineiston kielenoppijoiden välillä eroavaisuutta oli myös metalingvistisessä näkökulmassa; kieltä formaalisti opiskelleet kuvasivat oppimistaan ja osaamistaan kielitieteellisestä näkökulmasta ja kriittisesti analysoiden, kun taas muut kielenoppijat painottivat kerronnassaan kielen käyttöä kommunikoinnissa.
Subject: suomalainen viittomakieli vieraana kielenä
oppimiskokemukset
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record