Keilaten vai kävellen? : Metsäammattilaisten näkemyksiä laserkeilausperusteisen metsävaratiedon luotettavuudesta ja toimivuudesta metsäsuunnittelussa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601211052
Title: Keilaten vai kävellen? : Metsäammattilaisten näkemyksiä laserkeilausperusteisen metsävaratiedon luotettavuudesta ja toimivuudesta metsäsuunnittelussa
Author: Järvinen, Vesa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601211052
http://hdl.handle.net/10138/159917
Thesis level: master's thesis
Discipline: Skoglig ekologi och resurshushållning
Forest Ecology and Management
Metsien ekologia ja käyttö
Abstract: Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia näkemyksiä metsäammattilaisilla on laserkeilausperusteisesta metsävaratiedosta. Metsäorganisaatioiden ja metsäammattilaisten työympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia viime aikoina. Yksi näistä suurista muutoksista on laserkeilausperusteinen metsävaratieto ja sen käytön yleistyminen operatiivisessa metsäsuunnittelussa. Laajojen metsäalueiden kartoituksessa käytetään yhä useammin lentokoneesta tai satelliitista tehtävää kaukokartoitusta. Kartoituksia saadaan tehostettua ja kuluja karsittua vähentämällä maastomittauksia ja hyödyntämällä yhä enemmän kaukokartoitusaineistoa. Tutkimuksessa keskitytään tähän muutokseen metsäsuunnittelu- ja -neuvontaorganisaatioiden työntekijöiden näkökulmasta ja teoreettisena kehyksenä tutkimukselle toimii toiminnan teoria. Kiinnostuksenkohde on metsäammattilaisten näkökulma uuden metsävaratiedon laadusta ja soveltuvuudesta metsäsuunnitteluun. Tämä tutkimus on ajankohtainen, koska laserkeilausperusteinen metsävaratieto muuttaa metsäsuunnittelun maastotöiden käytäntöjä olennaisesti. Laserkeilauksen erityisenä vahvuutena pidetään sen avulla saatavien puustotietojen tarkkuutta ja objektiivisuutta. Laserkeilausperusteinen metsävaratieto on myös edullista ja sitä voidaan kerätä nopeasti ja sen päivittäminen on helppoa. Tutkimustietoa aiheesta on hyvin vähän ja todennäköisesti tutkimustiedon lisääminen aiheesta auttaa parantamaan laserkeilausperusteisen metsävaratiedon käyttöä metsäammattilaisten käytännön työssä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena e-lomakkeen avulla. Otos poimittiin metsäammattilaisista, jotka toimivat kolmessa eri organisaatiossa (Metsäkeskus, OTSO Metsäpalvelut ja Metsänhoitoyhdistykset). Kyselyyn pyrittiin valitsemaan vastaajiksi sellaisia metsäammattilaisia, jotka työskentelevät laserkeilausperusteisen metsävaratiedon parissa. Kokonaisotos oli 929 vastaajaa ja vastausprosentiksi muodostui 37 prosenttia. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineiston tilastollista kuvailua, ristiintaulukointia ja kvalitatiivista teemoittelua. Organisaatioittain tuloksia tarkasteltaessa havaittiin, että Metsäkeskuksessa ja OTSO:ssa laserkeilausperusteista metsävaratietoa käytetään huomattavasti useammin kuin Metsänhoitoyhdistyksissä. Kaikissa organisaatioissa tätä uutta metsävaratietoa haluttiin käyttää myös jatkossa yhä enenevässä määrin. Tutkimukseen vastanneiden metsäammattilaisten mielestä laserkeilausperusteinen metsävaratieto soveltuu hyvin käytettäväksi metsäsuunnittelussa – ainakin apuvälineenä. Menetelmässä on vielä kuitenkin parannettavaa. Etenkin laserkeilausperusteisen metsävaratiedon luotettavuuden vaihtelu nuorissa ja hoitamattomissa metsiköissä koettiin huonoksi. Lisäksi tietyt puustotunnukset, kuten puulajisuhteiden määrittäminen koettiin vaikeaksi. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että laserkeilausperusteinen metsävaratieto on otettu positiivisin mielin vastaan ja sen käyttöä halutaan jatkossa lisätä entisestään.The purpose of this Master’s thesis is to find out what kind of views Finnish forest professionals have concerning forest data that’s based on laser scanning. Lately there have been a lot of changes in forest organizations and in the forest professional’s work environment. One of these big changes is that forest data based on laser scanning is becoming a part of operative forest planning. Extensive mapping of forest areas is more often done with airplane or satellite remote sensing. This way it is possible to cut down costs and make mapping more efficient by reducing sample plots and using more remote sensing data. This study focuses on this change from the perspective of an employee of a forest planning or advisory organization. The theoretical frame is action theory. The aim is to find out how this new forest data suits forest planning and is the quality of the data good enough to make forest plans. This research is a very topical subject because forest data that is based on laser scanning is going to bring significant changes to the forest planning field practices. The strengths of laser scanning are that it is objective and it gives at least as accurate tree data measures as other methods. Forest data based on laser scanning is also quite inexpensive, it can be acquired very quickly and it is easy to update. There is very little previous research about this subject. It is likely that new researched information is going to improve the usability of forest data that is based on laser scanning at forest planners’ everyday work. This research was implemented with web-based questionnaire and both quantitative and qualitative methods where used. The sample was taken from three forest organizations (The Finnish Forest Centre, OTSO Forest Services and The Forest Management Associations). The aim was to select forest professionals that use laser scanning based forest information at their work. The whole sample size was 929 respondents and the response rate was 37 percent. The research methods used were statistical description, cross tables and qualitative thematic analysis. When we look at the results it is clear that there are differences on how regularly forest data based on laser scanning is used in these three organizations. The Finnish Forest Centre and OTSO Forest services are using forest data based on laser scanning more often than The Forest Management Associations, but in all of these organizations there was a desire to use it more. The results of this study clearly show that a main part of forest professionals think that this new method is suitable for forest planning at least as an aid to making forest plans. The forest professionals also thought that there is still room for improvement in this new forest data collection method. There are too many errors at reliability especially in young and untreated forest. There is also a difficulty to determine the ratio of tree species. Generally it can be said that forest data based on laser scanning is liked among the forest professionals and they would like to use it more in the future.
Subject: laserkeilaus
metsävaratieto
tilastolliset menetelmät
metsäsuunnittelu
määrällinen tutkimus
laadullinen tutkimus
luotettavuus
metsätalouden murros
teknologisoituminen
teemoittelu
kyselytutkimus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record