Isenjen kielen vokaalijärjestelmä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201603021214
Title: Isenjen kielen vokaalijärjestelmä
Author: Laine, Antti Olavi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201603021214
http://hdl.handle.net/10138/160466
Thesis level: master's thesis
Discipline: General Linguistics
Yleinen kielitiede
Allmän språkvetenskap
Abstract: Työ käsittelee aiemmin kuvaamattoman suurten järvien bantukielen (Lacustrine tai Great Lakes Bantu), isenjen, vokaalijärjestelmää kenttämateriaaliin perustuen. Kieltä puhutaan Maran alueella Pohjois-Tansaniassa. Isenje ja sen lähisukukielet ikoma ja nata luetaan tavallisesti yhden kielen (JE45) murteiksi. Kielissä on korkea leksikaalinen yhteneväisyys, mutta niiden välillä on kuitenkin merkittäviä, erityisesti fonologisia ja tonologisia, eroja. Ikoman ja natan vokaalijärjestelmät on aiemmin kuvattu, mutta isenjestä tällaista tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Työssä tarkastellaan ensin maailman vokaalijärjestelmien typologiaa. Kielissä yleisin järjestelmä on viiden vokaalin /i e a u o/ malli, jossa viisi perifeeristä vokaalia asettuu dispersioteorian mukaan vokaaliavaruuden ääripäihin maksimaalisen auditorisen erotettavuuden nimissä. Seuraavaksi yleisimmissä vokaalijärjestelmissä on kolme tai seitsemän vokaalia, ja seitsemän ja useamman vokaalin järjestelmissä on tavallisesti myös sisävokaaleja. Työssä käsitellään lisäksi maailman kielissä esiintyviä vokaaliharmoniajärjestelmiä, jotka ovat vokaalien esiintymistä rajoittavia fonotaktisia ilmiöitä. Vokaaliharmonia voi järjestyä eri piirteiden mukaan – esimerkiksi suomessa toimii palataali- eli etisyysharmonia, turkkilaisissa kielissä tavataan myös labiaaliharmoniaa, ja bantukielissä on usein vokaalien suppeuteen liittyviä harmonioita. Maran alueen kielten vokaalijärjestelmissä erityisen huomionarvoista on niin sanottujen ATR-vokaalien (advanced tongue root) olemassaolo. Näiden vokaalien ääntämisen aikana laajennetaan nieluonteloa kielen tyveä eteenpäin liikuttamalla ja kurkunpäätä laskemalla, ja tämä voi olla ainoa kahta vokaalia erottava kontrasti. ATR-vokaaleihin liittyy tyypillisesti monimuotoisia harmoniaprosesseja. Isenjessä on seitsemän vokaalifoneemia, /i e ɛ a u o ɔ /. Välisillä vokaaleilla on ATR-kontrasti: /e/ ja /o/ ovat [+ATR], /ɛ/ ja /ɔ/ [−ATR]. Monitavuisissa substantiivijuurissa ei vokaaliharmonian vaikutuksesta voi esiintyä vastakkaisten ATR-arvojen välisiä vokaaleja. Isenjessä on myös foneemisesti pitkiä vokaaleja sen lisäksi, että tietyissä ympäristöissä esiintyy ennustettavia, ehdollisia vokaalinpidennyksiä, jotka voidaan analysoida sijaispidennyksiksi. Isenjessä on vahvoja viitteitä samanlaisesta substantiiviprefiksiharmoniasta kuin sukukielissä ikomassa ja natassa. Näissä järjestelmissä juuren ensimmäisessa tavussa esiintyvä [−ATR]-vokaali laukaisee prefiksin vokaalin dissimilaation välisestä vokaalista suppeaksi. Isenjessä järjestelmä ei kuitenkaan toimi täysin johdonmukaisesti, vaan kielen harmonijärjestelmä on ilmeisesti hajoamassa kielenmuutoksen ja kontaktivaikutteiden johdosta. Myös alueen muissa kielissä on havaittavissa tällaista vokaali- ja toonijärjestelmien yksinkertaistumista.
Subject: bantu
Great Lakes Bantu
Lacustrine Bantu
ATR
advanced tongue root
isenye
nata
ikoma
vokaaliharmonia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Laine_Antti_Progradu_2016.pdf 702.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record