Syrjimättömän työelämän väliinputoajat : Muistisairautta sairastavien henkilöiden ulossulkemisen prosessit työelämässä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273379
Title: Syrjimättömän työelämän väliinputoajat : Muistisairautta sairastavien henkilöiden ulossulkemisen prosessit työelämässä
Author: Karlsson, Marjut
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273379
http://hdl.handle.net/10138/160670
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Politics
Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus
Allmän statslära, politologi
Abstract: Diagnoosi etenevästä muistisairaudesta katkaisee pääsääntöisesti työntekijän työuran lähes välittömästi ja seurauksena on työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen. Taustalla vaikuttavat usein diagnoosin viivästyminen, epätietoisuus sairauden vaikutuksista työntekijän työkykyyn ja riittämätön panostus työkykyä tukevien kuntoutussuunnitelmien laatimiseen. Tämän tutkielman lähtökohtana on ollut huomio muistisairautta sairastavien ihmisten näkymättämyydestä työurien pidentämistä koskevassa keskustelussa, huolimatta siitä että osatyökykyisten työpotentiaalia halutaan hyödyntää yhä tehokkaammin työelämässä. Mikä erottaa muistisairaudet muusta osatyökykyisyyttä koskevasta keskustelusta ja kuinka myös heidän yhdenvertaisuuttaan työelämässä voitaisiin parantaa? Tutkielmassa on tarkasteltu tästä lähtökohdasta erityisesti toimintakyvyn vaikutusta ihmisten osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuuksiin työelämässä ja yhteiskunnassa. Eräänä vastauksena muistisairauksien näkymättömyyteen työelämää koskevassa keskustelussa voidaan pitää vallitsevaa käsitystä laillisesta kansalaisuudesta, joka perustuu yksilön autonomiseen kykyyn toteuttaa määrättyjä velvollisuuksia ja sen varaan rakentuvalle käsitykselle ihmisyydestä. Henkilö, joka ei pysty täyttämään näitä velvoitteita rajautuu niin kansalaisuuskäsityksen ulkopuolelle kuin menettää vastavuoroiseen tunnistamiseen perustuvan oikeuden olla persoona muiden joukossa. Tutkielman hypoteesina on, että yhteiskunnassa vallitseva pelko ja epätietoisuus tiedonkäsittelyllisten taitojen heikkenemistä kohtaan hankaloittavat sairastuneiden henkilöiden työssä jatkamista asettaen heidät siten eriarvoiseen asemaan yhdenvertaisuuslain suojasta huolimatta. Muistisairautta sairastavien ihmisten persoonan tunnistamisen vaikeus yhteiskunnan näkökulmasta voi myös edesauttaa heidän jäämistään huomaamatta työelämästä käytävän keskustelun ulkopuolelle. Tässä tutkielmassa on analysioitu työelämän yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta kirjoitettuja julkaisuja. Aineiston kokoamisessa on pyritty muodostamaan kuva suomalaisen työelämän kannalta keskeisten toimijoiden, kuten ministeriöiden ja työmarkkinakeskusjärjestöjen, käsityksistä syrjimättömästä työelämästä. Käsiteanalyysin kautta on tarkasteltu, miten yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus aineiston kontekstissa kuvataan ja keiden näkökulmasta syrjimättömyyttä pyritään edistämään. Käsitteiden analysoinnin tarkoituksena on ollut pohtia, rajaavatko ne jollain tavalla itsessään esimerkiksi muistisairautta sairastavat henkilöt kategorisesti ulos työelämän kontekstista. Ulossulkemisen prosessien tunnistamisessa on käytetty Iris Marion Youngin näkemyksiä ulkoisesta ja sisäisestä ekskluusiosta. Lakiin perustuvien syrjintäperusteiden kautta yhdenvertaisuus ymmärrettiin monimuotoisuutta konkreettisempana ja saavutettavampana tilana. Monimuotoisuus näyttäytyi puolestaan perustuvan yhdenvertaisuutta positiivisemmalle lähtökohdalle, sillä sen kautta yksilöllisyys pyrittiin näkemään voimavarana erilaisuuden sijaan. Yhdenvertaisuus konkretisoitui syrjinnän kiellon kautta, jonka seurauksena erot vähemmistöjen ja muiden toimijaryhmien välillä rakentuivat selvemmiksi ja pysyvämmiksi. Liiketaloudellisista realiteeteista riippuvaisena ja organisaatiota pääasiallisesti aineettomasti hyödyttävänä, syrjimmättömyyden edistäminen nähtiin herkkänä talouden suhdannevaihteluille. Syrjimättömyyden edistämisessä tärkeänä nähtiin kyky tiedostaa ja tunnistaa syrjiviä ajattelu- ja toimintamalleja organisaation arjessa. Toimintakyky havainnollistui aineistossa fyysiseen toimintakykyyn vahvasti liittyvänä ja liikunta- ja aistivammoista johtuvana. Osatyökykyisyyden seurauksiksi aineistossa ymmärretyt työssä suoriutumisen haasteet eivät siten johtuneet tiedonkäsittelyllisten taitojen heikentymisestä. Toimintakyky ymmärretiin aineistossa pikemminkin paikallaan pysyvänä tilana, jonka kompensoiminen rajoittuu kertaluonteisiin muutoksiin pääosin työpaikan fyysisissä olosuhteissa. Tiedonkäsittelylliset taidot näyttäytyivätkin aineistossa tiedostamattomana lähtökohtana yksilön mahdollisuudelle toimia työelämässä. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että muistisairautta sairastavien henkilöiden ulossulkeminen työelämän syrjimättömyyttä koskevasta keskustelusta tapahtui pääosin sisäisen ekskluusion kautta. Huolimatta siitä, että heidän läsnäoloaan ei aktiivisesti evätty, toimijaryhmää ei tunnustettu julkisesti aineiston kontekstissa. Voitaneen siten päätellä, että huolimatta syrjimättömyyden tavoitteiden yleisinhimillisyydestä, muistisairautta sairastavia henkilöitä ei pyritty inkluusion keinoin ottamaan mukaan keskusteluun. Mahdollista voi lisäksi olla, että tämänkin tutkielman aineiston kontekstissa kognitiivisen toimintakyvyn heikkemisestä kärsivät henkilöt rajautuivat persoonuuden tunnistamisen vaikeudesta johtuen tiedostamatta ulos. Käytännön tasolla muistisairautta sairastavien ihmisten yhdenvertaisuutta työelämässä voitaisiin näiden tulosten valossa tukea jakamalla tietoa työnantajille sekä työelämän keskeisille vaikuttajille. Samoin työssään jatkavia henkilöitä tulisi tukea, sillä he voivat läsnäolollaan muuttaa vallitsevia käsityksiä työssä jatkamisesta myös muistisairausdiagnoosin jälkeen.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Karlsson_Politiikan tutkimus.pdf 319.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record